IRC-Galleria

Johan oli taas viakeaa, mutta lopulta niin helppoa. Iän ikuinen ongelma on ollut kotona, kun olen yrittänyt rakentaa ATK-verkkoa, että saisin pääkoneen tiedostoja, eli pääasiassa mp3:ja käytettyä muilta koneilta, mutta eipä se windowsin verkko-ominaisuuksilla hoitunut, sillä koneet ovat osittain eri verkoissa, eli pääkone on langattoman reitittimen perässä, joka on kytketty taas normaaliin erimerkkiseen reitittimeen.

Homma tuntui mahdottomalta, kunnes löysin netistä ohjelman "hamachi", jolla luodaan virtuaalisia verkkoja. Tämä mahdollistaa siis myös yhteyden internetin kautta paikallisverkon koneisiin jne. Tällä tämä oman lähiverkon rakennus onnistui kuin tuosta vain. Yhteenveto jällleen on, että windows on täyttä shittiä.

Yhtenä vaihtoehtona jo mietin että yritän kikkailla yhdestä koneestä verkkoon serverikonetta, jolla on nimipalvelin, siten olisin tietääkseni päässyt kutakuinkin samaan tulokseen ja koneet keskenään verkkoon.

Oli rankat juhlat. Tai siis rock 'n' punk festarit. Tuli jopa jorattua jalat rakkuloille. Loppuaika menikin backstagella.

Äijähän vetäs kerralla 200ml velliä huiviin. Mä olin ajatellut että jo 120ml tekis sille tiukkaa. Toivottavasti tolla satsilla nukkuu hyvin ensi yönä.

Nyt on pikkumakkarin lattia kertaalleen vahattu. Kohta voisi vetää sen toisen vahakerroksen. Onpahan lattia sitten kunnossa, kun tehdään siitä meidän makuuhuone. Olikohan se 21. päivä kun on uuden sängyn toimutsaika. Veikkaanpa että patjat on jo huomenna noidettavissa postista. Ainakin ne oli jo logistiikkakeskuksessa eilen.

Nyt on tietokoneessa uusi prosessori kiinni. Eipä ainakaan enää tietokoneen digisovittimen kuva pätki samalla kun surffaa netissä. Se on hyvä se. Tosin yritän asentaa toiselle vanhalle koneelle Windows XP:tä, jotta voisin asentaa siihen sen anyseen boxin. Olisi se kone sitten vian televisiota varten. Saapi nähdä kuinka käy.

Varmistui muuten Oulun ja Vuokatin reissulla, ettei oma auto ole tällä hetkellä parhaassa talvikunnossa. Ensimmäinen havainto oli, ettei auto käynnisty 15 asteen pakkasella ilman lämmityslaitetta. Sama ilmiö toistui sitten myös 10 asteen pakkasella. Onneksi sain auton aina lämmitykseen.

Ajettiin Oulusta teknisesti periaatteessa pysähtymättä Espooseen asti. Alkumatkasta ostettiin ABC:ltä matka eväät. Muuten oltaisiinkin ajettu suoraan Espooseen, mutta 100 km ennen kotia syttyi kojelautaan öljyn merkkivalo. Oli ihan pakko pysähtyä. Kurkistin konepellin alle ja huomasin, että öljyä oli roiskunut pitkin konepellin alusta. Lorautun moottoriin kaikki kannuissa olevat öljyt, mutta tikku ei kastunut. Soittelin paniikissa iskälle ja pelkäsin, että hinaukseen joudutaan.

Ilmeisesti vika oli se, että öljytilan huohotusputki oli jäätynyt tukkeeseen ja täten öljyjen paineet eivät päässeet normaalisti purkautumaan ja öljyt suihkusi ajon aikana pihalle. Ajettiin sitten lähimmälle huoltoasemalle ostamaan öljyä. Kaadoin öljyt koneeseen ja ajettiin kotiin saakka. Eelinkin kanssa pärjättiin niin, että syötettiin se kerran ajon aikana. Siis Sanni syötti, onneksi meillä oli matkalämmitin mukana.

Autossa on ilmeisesti starttimoottorissa vikaa, koska se ei antanut tehdä kahta starttia nopeasti peräkkäin vaan alkoi sitten inisemään. Kun startti oli jäähtynyt niin starttasi taas. Myöskin hehkutulpissa on mahdollisesti vaihtamisen tarvetta, koska ihan kylmänä kone käy heikosti. Samaan ilmiöön vaikuttaa myös polttoaineen suodatin johon dieselautoissa ainakin kertyy kuulemma jotain paskamaista töhnää, jota ei kelvollisesti voi poistaa. Ilmanputsarikin voisi olla aiheellista uusia, se kun putsattiin viimeksi paineilmalla. Auton akkuun loroteltiin hitusen lisää akkuvettä enenn Vuokattiin menoa, se kun oli hieman vajavaista. Jospa akkua ei ihan heti tarvitsisi uusia.

Sainpas ruuvattua leuanvetotangon oven karmeihin. Sitten seuraava urakka onkin alkaa vetää leukoja. Niin ja leivoinhan mä sämpylöitä tänään. Söin myös vähän taikinaa ja nyt pierettää ja pierut haisee ihan vitun pahalta. Ei pidä syödä taikinaa tai pitää hankkia perheelle kaasumaskit. Ei tässä hajussa itsekään viihdy. Huomenna taas autoillen. Tällä kertaa suuntana Turku.

Käymään lähti kuten pitääkin. Vesilukko pitää iloisen kuuloista porinaa!

Pian pääsen suorittamaan lattiavahan poiston ja uudelleen vahauksen toiseen makkariin ja varmasti pian sen jälkeen myös toiseenkin. Sen jälkeen lattiat näyttävät kuin uudelta ja kaikki pinnalle kertynyt lika on poissa. Sitä ennen on kuitenkin verhojen ompeluprojekti. Nyt on jo kolmesta verhosta ommeltu sivut sekä yläreuna. Se hankalin homma eli alareuna jää taas johonkin aamuun tai päivään, kunhan tässä nukutaan välissä. Alareunassa kovin homma on se armoton mittaaminen, jonka joutuu tekemään, jotta linjoista saa suoran ja oikean mittaisen. Ja tosiaan ostettiin sellainen matto jossa on sama kuvio kuin uusissa verhoissa. Hurjia pääkalloja. Verhot ja matto tulevat meidän tulevaan makuuhuoneeseen. (Aiotaan vaihtaa toiseen makkariin). Joskus ne sitten tulevat varmaankin Eelille.

Tilattiin myös uusi sänkyrunko ja siihen kaksi patjaa ja päälle petari. Lisäksi löytyi yllättäin hyvän oloinen vuodesohva kahdelle hengelle. Sellainen metallikehikkoinen. Hinta ei ollut ollenkaan paha, kun ottaa huomioon että vuodesohvaan kuuluu mukaan kaksi paksua patjaa, joilla on varmaankin ihan mukava nukkua. Saadaanpa sitten vierasmajoituskin sellaiseen siistimpään kuntoon kuin se on tähän asti ollut. Jos ei heitetä vanhoja sänkyjä pois niin nukkumapaikkoja löytyisi talosta kahdeksalle hengelle, jonka lisäksi sohvaa voi vielä käyttää sänkynä, mikäli on alle 170cm pitkä henkilö.

Väsäillään palapelejä, josko niistä saisi kivoja tauluja. Paperikuusta saatiin ostettua suhteellisen iso kello seinälle. Nyt on outoa kun olohuoneessakin on kello.

Eli uusi kotiviini on taas käymässä. Tällä kertaa tein sen tuoreista marjoista ja hedelmistä. Onhan mukana toki pieni pussillinen kuivattuja eksoottisia hedelmiä, mutta muutoin viinin maku tulee sitruunasta, viinirypäleistä, omenista ja päärynöistä. Homma oli taas kova, kun piti silpoa yhtä ja toista pieniin osiin ja siiviläpussiin, mutta uurastus varmastikin palkitaan vielä. Aamusella pitäisi jo olla tiedossa, onko käyminen onnistunut alkamaan, vai onko taaskin mennyt jotakin pieleen, kuten silloin tällöin on käynyt.