IRC-Galleria

Taas muuttui muuton päivä. Iltapäivällä alkoi sataa taivaan täydeltä, ja satoikin sitten useamman tunnin. Ja sinne talolleni vievä tieverkostohan ei ole asfalttipäällystetty, vaan sellainen perinteinen savihiekkatie, joka mutaantuu todella tyylikkäästi ja muuttuu ajoneuvoille pääsemättömäksi. Ja näitä kirjalaatikoitahan en ala toista kilometriä raahaamaan.

Illalla kävin hakemassa avainta, ja ehdotti tämä ystäväni että kandee muuttaa vasta maanantaina. Syystä että siellä nyt kuulema puretaan alueella jotain taloja, ja todennäköisesti on sähköt sitä myöten poikki pari päivää. Näin ollen maanantaita odottelemaan. Josko sitten onnistuisi vihdoin.

Keittiöni lavuaarin alle kotiutunut sakusammakko pitää varmaankin kuskata ulos luontoon. Ei sitä tiedä, mitä seuraavat täällä asuvat sille tekevät. Ihmiset kun eivät aina ole niin ystävällisiä pienempiä ystäviämme kohtaan. Vieläkin piikki sydämessäni se eräs sammakko, joka puoli vuotta sitten lähinnä huolimattomuuteni takia huuhtoutui vessasta alas. :(

Pranayama-harjoitukset edistyvät mukavasti, vasta nyt ottanut ne systemaattisemmin mukaan päivittäiseen harjoitukseeni erillisenä aspektina. Vielä on koejakso meneillään, testataan eri tekniikoita ja katsotaan mitä tuovat muassaan, mihin aikani investoin saadakseni parhaan tuloksen.

Toista vuosikymmentähän tässä on hissukseen hengitelty, siitä päivästä hamassa nuoruudessani kun eräs joogaviisas ystäväni kertoi, että elinikä lasketaan hengitysten määränä. Siitäpä pikku-Oskari sitten kekkasi, "No hei, mutta sittenhän sitä pitää alkaa hidastamaan!" Näinpä on tyyntynytkin hengitys matkan varrella, ja sitä myötä monelta osin myös mielen väreet.

Integraalisti sidoksissahan nämä ovat, prana eli eloilma ja tajunnan virta. Hyvästä hengitystekniikasta lisää joskus myöhemmin. Mutta hengittäkää ihmiset nenän kautta, suu on syömistä varten. Ethän söisi nenälläsi. Jätä siis syöminen suusi työksi ja hengitys sieraimillesi, hyödynnä se hienojakoinen prana, joka hengittämässäsi ilmassa on läsnä.