Kaksin käsin taisteltu unelma
jonka vaaleanpunaiset unelmaseinät
maalattiin vähemmän huomiota herättäväksi.
Synteettinen luottamus hetkestä ylös päin
joka tuulen lailla meidän puitamme heiluttaa.
Minä vannoin rakkauteni nimeen
ja Sinä yhteiseen eloon.
Onnellisesti yksin voi olla
ja muutosten tullessa pintaan
on helpompaa piilottaa ne.
Kun silminnäköijöitä on vähän.
Minä kuulen vieläkin,
kuinka halajat vetten äärelle
etkä aina ymmärrä omaa niskuruuttani.
Omasta nuoruudestani.
Yksinäisyyskin tylsistyi meillä niin
ja muutti pois.>