Oisi silloin jo aikaa sitten
pitänyt taantua lapseksi.
Olla ikäisensä veroinen
tunnetilaltaan
ja tarpeeksi pienissä kengissä.
Oisipa silloin ollut äiti pitämässä kädestä,
kääntämässä päätä muuanne
kun näytän vanhalle sedälle nuken avulla
mihinkä minua koskettiin.
-Kerran taikka kaksi...
Saisin painajaisille oman nimensä,
kansion metalliseen lokerikkoon.
Antaa ajan kasvattaa aikuiseksi
kun tämä kaikki on ohi.