IRC-Galleria

Näin siis jälleen kerran fredalla.
rappukäytävän lattian maalaus, käytävän ollessa kaiken aikaa käytössä. siis selvä puolitus käytävästä, toinen puolisko kuivuu maalissa, toista käytetään, ja sitten vaihto. simppeliä, -eikö?

niinhän sitä luulisi. ensimmäisenä päivänä tein laputukset jo valmiiksi oveen ja rappujen alapäähän tekstinä "LATTIA MAALATTU! kulje käytävän vasenta reunaa, kiitos!"
vedin teippaukset valmiiksi, mulla oli kuivausreikä paikattuna, ja sitten ylhäältä kipsuttaa alas työmaan ensimmäinen asukas.

tuo kolmekymppinen nainen kulkee läpi laputusten sen kummemmin mitään huomaamatta, tervehtii mulle iloisesti ja kävelee suoraan mun lattianpaikkauksen yli upottaen korkonsa täydellisesti vastapaikattuun kuivausreikään. mitään tajuamatta tuo nainen kulkee hymyssä suin paklausklimppi korossa kieppuen kuin mustekalan rengas konsanaan.

ei muuta kuin uudestaan paikkaamaan. juuri kun saan uudestaan autoon pakattua vehkeet, tuo sama nainen palaa asioiltaan, jälleen kerran tervehtii iloisesti, rynnistää läpi teippausten ja seivästää summamutikassa lattiapaikkauksen JÄLLEEN KERRAN.
voi herranjumala tuolla sokealla tähtäystyylillä voisi vaikka lotota!

kolmas paikkaus. pikainen kuivatus ja maalaus. käytävän puolikas on erotelttu kolmella tangolla ja niitten läpi kulkevilla huomioteipeillä.
seuraavana päivänä huomaan kauhukseni jonkun silti laskeneen ostoskassi vastamaalatulle lattialle. pelastusyritys on epätoivoinen, joten lattia menee uudelleen maalaukseen.

seuraavana päivänä joku on päättänyt kävellä läpi teippien, ikään kuin pujotella tankojen välistä. luovutan ja valmistelen toisen puoliskon maalaamista. "LATTIA MAALATTU! kulkekaa käytävän oikeaa reunaa kiitos!"

seuraavana päivänä katastrofi on valloillaan. joku on rynnännyt JÄLLEEN KERRAN huomioteippien yli, huomanut kenkien takertuneen johonkin, stepanneen vastamaalatulla lattialla ikäänkuin ihmetelläkseen onko lattia märkä, ja olenkohan vieläkin luvatolla alueella? tuon jälkeen fiksu ja filmaattinen asukas on tyynesti pyyhkinyt räpylänsä kahdelle ensimmäiselle rappuselle.
tuo oli edessäni perjantaina iltapäivällä, ja ainut ensiapu oli kaataa lakkabensiinit rapulle ja ruveta vimmatusti raapimaan mattopuukolla. ja rätithän oli kaikki viety rapusta, enkä autostakaan sillä hetkellä löytänyt, niin ei muuta kuin sukka vasemmasta jalasta kouraan ja sillä kuuraamaan.
tuo aikaisempi korkokenkätäti tuli siihen hätään rappusia myöten, tuijotti ilmeettömänä mun vasenta paljasta kinttua ja hikistä sukkaa tärpättileikissä rappusilla.
"voih, kaikki sympatiat sulle!"

hermoja nyki, teki mieli läväyttää takasin jotain, mutten voinut. lattian uudelleen maalaus ja peukut pystyyn mitä maanantaina tulee vastaan.


maanantaina hain RTV:ltä pullon graffitinpoistotököttiä, jolla sain kuin sainkin kaikki betoluxit rapuista pois. maalaukset olivat tiistaihin mennessä muutaman uuden yrityksen jälkeen ihan hyvin vihdoin saaneet olla rauhassa, lukuunottamatta keskellä käytävää kulkevaa naarmujälkeä. teippasin keskeltä käytävää siis noin 15-20 sentin suikaleen eristyksiin ja paikkamaalasin. uudet huomiolaput: "VAROKAA TEIPPIEN VÄLISTÄ MAALATTUA LATTIAA!"
sitten pieni tupakkatauko kadun poskessa, ja paluu takaisin.

ei jumalauta! joku oli tosissaan ehtinyt sen viiden minuutin aikana kulkemaan kuin juoppotestissä SUORAAN PITKIN tuota paikkamaalattua kohtaa! ja jälleen tuli asiaa graffitinpoistopurkille ja sukalle.

en ole sen jälkeen nyt käynyt ko. työmaalla. katsotaan miten käy, aion laskuttaa firmalta ainakin parin urheilusukkia ja pari mennyttä hermonriekaletta.