saisimpa sanottua
miten suuressa horroksessa olin sen sekunnin ajan
kun tein itsestäni palasen murhetta
rakkaimpani mieleen.
ottaisin takaisin minuutin
tai kaksi,
sen kaiken minkä se vaatisi
että olisin yhtälailla kokonainen
enkä usvainen olettamus vain
siitä mitä mielesi pahoissa painajaisissa suoltaa.
Ilman elosi suuntaa
olisin aivan katki, poikki ja hajalla.