Lyhyt muistinvirkistyskirjoitelma juhannuksesta.
Torstai:
Töihin ei tekis mieli mennä, mutta pakko on se raha tienata niin on varaa hölmöilläkin.
Kello lähestyy jo 17, autokyyti ei ole vielä saapunut paikalle. Menen kauppaan ostamaan hieman kesäjuotavaa ja ulos odottamaan. Soitan Outille, se on ajanut jonnekin eksyksiin. No voihan, piti sitten mennä takaisin toimistolle katsoa netistä karttaa ja opastaa perille.
Hyvin perille päästiin kuitenkin, ruuhkaa oli odotettua vähemmän. Ja onneksi kuski jaksoi ajaa sen koko matkan. Itse vain siemailin siideriä kun "yksityiskuskini" ajo mut ovelta ovelle :D (toimistolta RMJ:n pääportille).
Muut kaverini olivatkin jo alueella sisällä, humalaisena tottakai. Andy tuli portille vastaan, sain VIP-rannekkeeni ja vihdoin pääsin alueelle 21:40. Kotiteollisuus oli pakko ehtiä näkemään, viidessä minuutissa tuli aika hoppu juosta alueen läpi. On se vaan iso paikka se RMJ:n alue, mutta päästiin kuulemaan keikka.
Loppuilta: Joskus kl 4.30 nukahdin. Torstaista sitten ei muistakaan detaljeja liikaa.
(Oikeasti muistan, mutta eihän täällä kaikkea voi kertoa, jos vaikka äiti lukee. Tai tuleva vaimo).
Yöllä oli helvetin kylmää, palelin koska olin laittanut mukaan liian ohuen peiton, oletin että juhannuksena olisi edes lämmintä, ja oletin tietenkin väärin!
(Luitte varmaan lehdessä kuink kaksi poikaa kuoli häkämyrkytykseen, olivat ottaneet grillin telttaan jotta saisivat lämpöä. No ne oli meidän leiripaikan naapurissa. Iltasanomien lööpeissä ja etulehdessä oli meidän ottama valokuva. )
Perjantai:
Kello on 8, paleltaa ihan vitusti. Ihanaa juhannusta joo... Pyörin sängyssä ja tyyny on paska ja peitto ei lämmitä yhtään. Krapulaa ei ees pahemmin ole, mutta kurkku on kipeä.
Nukahdan pian uudestaan, kunnes herään 10 aikaan kovaääniseen Popedan popitukseen. Naapurit olivat heränneet, joten sen kunniaksi he päättivät että muidenkin on aika herätä.
Kun oltiin kaikki herätty, käytiin Reiskan kanssa ostamssa Lidlistä niin paljon makkaraa ja muuta ruokaa, ettei nälkä pääsisi yllättämään. Ja vesimeloniakin, vaikken edes siitä hirveesti pidä.
Sitten siitä mennään nopeasti sumuiseen olotilaan. Tutustuttiin leirialueen naapueihin ja todettiin että festarialueellekin pitäisi jotenkin päästä, niin mentiin sit naapureiden kanssa sinne taksilla... kukapa sitä jaksais hirveesti kävellä....
Perjantaina kuunneltiin seuraavia bändejä:
Elastinen. Öö.. siihen tais jäädäkin? :D
Sen jälkeen tuli taas se helvetin Antti Tuisku pilaamaan hyvänoloni (lue YleX konsertistani niin tiedät miksi valitan) ja piti sen takia alkaa juomaan enemmän ja nopeammin. Playback-Anttia ei oikein vaan voi kuunnella, joten mentiin jonnekin tekemään jotakin, kunhan vaan muistais missä ja mitä. Onneksi valokuvia on tullut otettua ainakin siihen mennessä noin 500, niin eiköhän niistä sitten voi selvitellä että kuka oli kenenkin kanssa...
Törmäilin miljooniin ihmisiin, juteltiin ja juhlittiin ja pussailtiin :D
VIP-alue oli siisti, sinne oli hyvä mennä aina välillä levähtäämään. Mutta ei olisi pitänyt olla siellä niin paljoa. Taisi rahaa mennä hieman liikaa ja missasin melkein kaikki bändit sen takia! Argh. Kuulemma Pamela Anderson oli siellä, ja tavoitteiden mukaisesti en nähnyt sitä lainkaan. (en voi sietää sitä ämmää)
Tuli taas yö, tällä kertaa oli pahempi olo kuin koskaan. Oli kylmä ja taksijonossa joutui odottamaan, kauan. Ihan hyvin ei mennyt. Kylmetyin, mutta onneksi löyty lämmittäjiä.
Seuraava päivä! Herätys! Noniin, lauantaina en sitten enää jaksanut tai kyennyt päivällä ottamaan valokuvia, joten palkkasin uuden tuttavuuden Arvin ottamaan niitä mun puolesta. Hengailtiin sit koko päivä leirintäalueella. Päivän erikoisin kokemus: Alastontanssia mersun katolla. Kun ilta tuli, lähdettiin kävelemään pääalueelle päin. Oho! Ekaa kertaa kävelin, ja näin paikkoja. En tajunnutkaan että leirintäalueet oli näin valtavia ... aina olin mennyt taksilla, haha.
Viimeisenä päivänä tajusin myös että alueella löytyy päälavan lisäksi muitakin lavoja joissa on parempaa menoa, käytiin siis discot yms. alueet läpi. Koko pitkä päivä ja yö menikin siinä tanssahdellen.
Jotenkin ihmiset alkoivat ympärillä sitten sammumaan ja väsymään, itse olin lopettanut tyhmyysjuoman nauttimisen koska meinasin että siitä tulee vaan niin väsy. Alue suljettiin, ja kaikki häädettiin ulos. Kerkesin sentään näkemään Neljä Ruusua ennen sitä.
Sieltä alueelta sitten mentiin jonnekin taas, ihan uuteen paikkaan ja tanssimaan. DJ soitti meille hyvää musaa läpi yön, tanssittiin ja nautittiin. Kl 9 kävin ostamassa 12 hampurilaista koska kellään ei oikein tahtonut olla mitään ruokaa. Siitä ihmiset jaksoivat hieman piristyä, ja jatkettiin tanssimista.
En vaan enää ikinä ikinä halua kuulla "Tytöt tykkää pojista ja pojat tykkää tytöistä". Näen ja kuulen painajaisia pian sen takia.
Sitten kello alkoikin olemaan niin paljon (oisko ollut 10) että piti pakata tavarat ja päästä jotenkin kotiin. Kyselin ympärinsä eri kyytivaihtoehtoja, ja melko nopeasti sitten löytyikin autokyyti Järvenpäähän. Auton takapenkillä pääsi vihdoin nukahtamaan. Sen jälkeen Helsinkiin junalla. Espalla oli hiljaista, kuten oikeastaan koko kaupungissa niin mentiinkin Kallioon ottamaan parit ohrapirtelöt ja valmistautumaan arkeen.
Kotiin ja nukahtanaan pääsin joskus kl 2 aikoihin su-ma välisenä yönä. Nyt vaan on sellainen haikea olo, juhannusta olisi saanut olla vielä päivä tai pari.
Avoimia kysymyksiä:
Kengät ovat mennet pilalle. Kenen loistava idea oli tuoda sinne rauman rannalle niin paljon hiekkaa?
P.S.
En takaa tiedon oikeellisuutta!
Laitan myöhemmin kuvia nettiin, niin niistä sitten näen kuinka hyvin arv.. muistin asiat.