IRC-Galleria

Olipa kerran karhu, tuolla karhulla ei ollut nimeä. Tämä sama karhu asui syvällä metsässä sijaitsevassa maanalaisessa linnassa. Karhulla oli ystävinään monia juuria ja matoja. Kun karhulle tuli nälkä, hän ei syönyt mitään. Kun häntä nukututti, hän valvo yön ihan läpällä, huolimatta siitä että häntä väsytti. Kun häntä pelotti, hän puri kynsiä ja lähti ulos. Kun hän oli surullinen, hän pyyhki kyyneleet. Kun hän oli iloinen, hän oli.

Eräänä päivänä karhu näki ihmisen metsässä linnansa lähettyvillä. Karhu oli utelias joten pysyi kaukana eikä mennyt katsomaan mitä oli tekeillä. Ihminen näki karhun ja pelästyi ja halasi karhua. Karhu ihmetteli tilannetta ja puri kynsiään. Ihminen huomasi että karhussa oli jotain erikoista. Ihminen ja karhu ystävystyivättivät toisensa ja heistä tuli ystäviä. Kun karhu murisi ihmiselle hän tajusi että hän haluaisi nimen jota hänellä ei ollut. Ihminen mietti pitkän pitkän aikaa sopivaa nimeä karhulle. Hän mietti sitä päivän, yön, aamun, illan mutta ei toista päivää. Raskaan ja mietteliään yön vietettyään linnassa hän keksi karhulle sopivan nimen. Ihminen kertoi tämän karhulle, ja karhu oli innoissaan. Karhu sai nimen Karhu. Näin syntyi karhulle nimitys Karhu. Ihminen meni pois koska vaimo pakotti :[