Yrityksellemme tuli tänään työharjoittelija nimeltään Eero. Hän inspiroi kummasti meitä muitakin, Lauria ja minua tekemään töitä ahkerasti. Tällä hetkellä emme ole enää vastuussa vain itsellemme. Ajoissa oleminen, asioiden valmiiksi tekeminen ja kaikki muutkin asiat saivat kertaheitolla isomman painoarvon.
Itsekin olen ihan työharjoittelija vasta, ja luultavasti tulen sitä aina olemaankin. Siis oppimassa työn parissa. En koe olevani töissä, teen vaan jotain, mikä yleensä luokitellaan töiksi. Yrittämisessä on niin paljon kaikkea, että jos sen ottaisi työntekona, ei siinä luultavasti voisi oikein saavuttaa mitään. Tämä on jotain suurempaa kuin vain työpaikka. Sopii hyvin maailmankuvaani...minun pitää yleensä saavuttaa jotain.
On se vaan jännää yrittää olla jonkun pomona. Ensimmäisen päivänä perusteella se onnistui ihan hyvin. Eikä suurempia tuskan parahduksia tullut harjoittelijan suusta. Vielä.
Piis(k).