IRC-Galleria

C2162

C2162

on vannoutunut MacGyver-fani

UncyclopediaLauantai 28.10.2006 16:00

Voi helvetti. Tämä pitää kokea. Jos haluat tietää kaikesta kaiken, on hyvä aloittaa osoitteesta www.uncyclopedia.org

Nämä helmilinkit kannattaa myös tarkistaa:
http://uncyclopedia.org/wiki/Braille
http://uncyclopedia.org/wiki/You
http://uncyclopedia.org/wiki/Sdrawkcab
http://uncyclopedia.org/wiki/Badger_badger_badger
http://uncyclopedia.org/wiki/AAAAAAAAA%21

Päiväkirja siirtyy C2162.comiinTorstai 19.10.2006 21:30

Olen parhaillani työstämässä sivustoani, C2162.comia, johon tulee melko kattava katsaus kaikkiin tekemiini juttuihin. C2162.comissa ei toistaseksi ole vielä mitään, mutta asia muuttuu pian. Olen myös aikeissa siirtää puoliaktiivisen blogini sinne, mikäli blogilla nyt ylipäänsä on tarkoitusta olla olemassa. Ehkä kirjoitan mieluummin artikkeleita tai muita random-juttuja, jotka voidaan jollain hämärällä tavalla rinnastaa blogiin. Visuaalinen anti - valokuvat, ulkoasut ja muut digitaalitaidehärpätykset tulee olemaan pääosassa, mutta myös musiikillisia teoksia sekä kirjaimellisia asioita tulee olemaan saatavilla. Olisi hienoa, jos kaiken tekemisensä voisi keskittää ko. sivustolle. Saattaa käydä myös niin, että hylkään Deviantartin julkaisukanavana, koska sinne julkaiseminen on aivan liian suuri prosessi ja saman voi tehdä myös omalle sivustolleen. Toki DA:n yhteisöllisyyttä on vaikeampi saavuttaa omassa pikku webbinurkassaan, mutta sopiihan sitä yrittää.

Toistaiseksi osoite www.c2162.com sisältää vain kuvaraakileita ja pöytäjalkapallojoukkueemme logon. Tilanne tulee muuttumaan. Aikataulusta en lupaa mitään.

Miksi Takiaisen piti lopettaa? Naaraan karjunta on yksi parhaista asioista maailmassa.

LomaTorstai 12.10.2006 00:32

Pidän jopa kolmannen viikon pituisen lomani tänä vuonna. Sen viikon täytyy olla hyvä, onhan se sentään elämäntarkoitusviikko (Viikko 42). Täytyisi varmaan keksiä jostain vielä lisää lomaa.

Tylsiä yritysjuttuja ja ripaus muutaKeskiviikko 04.10.2006 11:49

Eilinen oli täynnä merkkejä siitä, että kuljen oikeaan suuntaan. Näin vahvoja kokemuksia oman vision hedelmistä tulee harvoin.

Vieraillessamme mahdollisen asiakkaan luona Multian vanhalla kartanolla, sain kuulla tulevalta yrittäjältä paljon hyvää Neturan imagosta - sen väreistä, logosta, nimestä, tunnelmasta, tekemistämme grafiikoista, ym. Asiakasehdokas kertoi meille, että olemme oikeassa, meillä on oikea suunta. Ei noilla sanoilla, mutta kuitenkin. Hän piti meistä ja me hänestä. Ja siitähän kaupankäynnissäkin on loppujen lopuksi kysymys - kuka pitää kenestäkin. Asiakassuhteethan ovat luonnollisesti myös ihmissuhteita, ja yrityksemme tahtoo oikeasti heidän parastaan. Toki meidänkin täytyy saada työstämme korvaus, mutta luultavasti emme saisi töitä, jos olisimme pelkästään itsekkäitä. Kerroimme kartanon omistajalle, mitä mieltä olimme hänen liikeideastaan ja miten sitä kannattaisi meidän mielestämme internetissä myydä. Emme odota, että asiakas olisi jäänyt kiitollisuudenvelkaan ja siksi valitsisi meidät mediatoimistokseen. Käynti oli joka tapauksessa valaiseva ja opimme siitä paljon - saimme sitten asiakkaan tai emme.

Harmi, kun en ehdi nyt kirjoittaa muista tapahtumista, koska ne olivat myös erittäin merkittäviä. Pitää mennä taas elämään. Ehkä jatkan myöhemmin.

Eilisen hienous koostui vahvasti Laurin, äidin, syksyn ja (erityisesti) Ellan seurasta. Kiitos.

Paul GeddeTiistai 26.09.2006 03:53

Oletteko kuulleet tarinan Paul Geddestä? Hän oli usein kateellinen mies. Hän kadehti joitain niin paljon, että vietti unettomia öitä kadehtiessaan muiden saavutuksia. Paul vietti aikansa tarkastellen toisten ihmisten unelmien toteuttamista ja intoa, ollen heille aina vain kateellisempi. Eräänä päivänä Paul Gedde kuitenkin ymmärsi, että ainoa keino päästä kateudesta eroon on tehdä niitä asioita joita muut tekivät, ja joita hän kadehti. Paul ryhtyi toteuttamaan unelmiaan, joista ensimmäinen oli kateudesta eroon pääseminen. Saavutettuaan tämän tavoitteen Paul oli vapaa tekemään mitä tahtoi, ja niin hän tekikin. Hän saavutti kaiken, mistä uskalsi unelmoida. Siitä lähtien tällaista "kateudesta itseriittoisuuteen" -tapahtumaketjua on kuvattu "gedetykseksi". Henkilö voi myös "tehdä Geddet" tai lyhyemmin ja kansanomaisemmin "tehdä Gedet".

TyöharjoittelijaMaanantai 25.09.2006 20:07

Yrityksellemme tuli tänään työharjoittelija nimeltään Eero. Hän inspiroi kummasti meitä muitakin, Lauria ja minua tekemään töitä ahkerasti. Tällä hetkellä emme ole enää vastuussa vain itsellemme. Ajoissa oleminen, asioiden valmiiksi tekeminen ja kaikki muutkin asiat saivat kertaheitolla isomman painoarvon.

Itsekin olen ihan työharjoittelija vasta, ja luultavasti tulen sitä aina olemaankin. Siis oppimassa työn parissa. En koe olevani töissä, teen vaan jotain, mikä yleensä luokitellaan töiksi. Yrittämisessä on niin paljon kaikkea, että jos sen ottaisi työntekona, ei siinä luultavasti voisi oikein saavuttaa mitään. Tämä on jotain suurempaa kuin vain työpaikka. Sopii hyvin maailmankuvaani...minun pitää yleensä saavuttaa jotain.

On se vaan jännää yrittää olla jonkun pomona. Ensimmäisen päivänä perusteella se onnistui ihan hyvin. Eikä suurempia tuskan parahduksia tullut harjoittelijan suusta. Vielä.

Piis(k).

Kaikki nuoret ovat loisiaLauantai 23.09.2006 21:55

Tulin kuvausmatkalta, äidiltäni lainatulla autolla. Lähistön ilmaiset parkkipaikat olivat täyttyneet, ja päätin sitten viedä auton vieraspaikalle, koska muitakaan paikkoja ei ollut.

Sain vieraspaikalle pysäköidessäni tuta Omistajamummon vihan. Omistajamummo kysyi, että asutkos sinä tässä talossa, ja vastasin, että kyllä - pienen mutkan kautta kuitenkin. Sitten alkoi tulla vuodatusta "Sinä oot semmonen loinen, joka asuu vaan toisten nurkissa ja pysäköi vieraspaikalle, eikä maksa taloyhtiölle vesimaksua ja jäkätijäk. Tässä talossa on ihan hirveesti semmosia." Selitin, että lähellä ei ollut vapaita paikkoja ja meinasin auton tuoda tähän vain vähäksi aikaa. Omistajamummo vain valitti ja lähti kävelemään kohti taloa (ikään kuin paetakseen), ja minä huusin perään, että "Me kaikki nuorethan ollaan sellaisia paskiaisia". Siihen Omistajamummo sitten, että "Niin olettekin.". Pakkohan siinä oli mennä vielä sanomaan, että "Miksi pitää olettaa kaikista heti pahaa, eikä keskustella asiasta mitenkään rakentavasti? Mielelläni selittäisin sinulle tämän, mutta et taida kuunnella." Omistajamummo meni. Jäi raivoisa olo.

Miksi rakentaa sisällään oletuksia ja niihin perustuvaa vihaa? Asioista voisi edes yrittää puhua ennen kuin ne räjähtävät käsiin.

Pelastus muuallaLauantai 23.09.2006 15:25

Ihmiset etsivät onnea useimmiten muualta kuin itsestään. Se on jossain siellä - huomisessa, toisessa ihmisessä, tulevaisuudessa, menneisyydessä, kaukaisuudessa, tavoittamattomissa tai ylipäänsä jossain, missä ei itse vielä ole. On ehkä toivoa sen saavuttamiseksi, mutta usein se ilmenee vain kateutena sitä kohtaan, mitä saattaisi olla. Kaipuusta olemattomaan syntyy surua, joka syö energiaa onnen syntymiseltä.

Kukin on matkallaan päätynyt johonkin kohtaan. Siitä paikasta, missä nyt sattuu olemaan, voi joko nauttia, tai siirtyä toisaalle, jopa nauttia siirtymisestä. Matka-ajan voi jättää elämättä ja tyytyä turvalliseen valmiiseen kyytiin, mutta silloin ei enää tiedä missä on ja miksi.

Joskus vielä nauran näillekin "viisauksille".

Herääminen inspiraatioonTorstai 21.09.2006 11:18

On mahtavaa herätä sellaiseen tunteeseen, että on pakko (edes yrittää) tehdä taidetta. Tänä aamuna heräsin viimelauantaisen biisinraakileen kertosäkeestä uusi versio mielessäni. Pakkohan siinä oli sitten tarttua kitaraan ja yrittää ottaa tuosta ideasta kiinni. Ei se ihan vielä löytänyt oikeaa muotoaan, mutta haluaisin kuitenkin uskoa, että luovuuden kanavat ovat nyt laajalti auki. Tätä on nimittäin tapahtunut viime viikkoina enemmänkin.

Olen kiitollinen seuraaville artisteille, että he ovat taas julkaisseet elinvoimaista musiikkia:
Sara
Jarkko Martikainen
Maj Karma
Tommi Liimatta

Vaikka vertailu onkin turhaa, niin kyllä Sara on tällä hetkellä merkityksellisin. Ehkä siksi, että sitä olen odottanut muita pidempään. Jake ja kumppanit ovat eliittejä lajeissaan ja tulevat vuoroin olemaan pinnalla. Matkalle käyn - auraalinen hedonismi mielessäni.
Sisälläni on paljon sanattomia rakennelmia, jotka toimivat kuten pitääkin, vaikken olekaan määrittänyt mitä ne ovat tai miksi ne toimivat niin kuin toimivat. Välähdyksiä näiden rakenteiden olemassaolosta saan vastaamalla toisten ihmisten kysymyksiin sanallisesti (joko kirjoittaen tai puhuen). Joskus ihan yllättyy, miten koherenttia settiä siellä kuoren alla onkaan, ja että miten hyvin sisäinen filosofia ohjaa vaikkei se itsekään tiedosta itseään. Se vain on, mutta silti se on oikeassa, tai ainakin pyrkii siihen. On valmis muuttumaan, ja määrittelemättömänä kykenee siihen nopeastikin. Määritelmien ei tulisi antaa ohjata prosessia, vaan prosessin niitä, muuten ne ovat esteitä. Parhaimmillaan määritelmät itsestä ovat tarttumapintoja, jotka ovat vähän aikaa paikoillaan, ja joilta voi ponnistaa, mutta jotka häviävät sen jälkeen (vähän niin kuin joissakin tasohyppelypeleissä).

Kaipa yritän tässä vain sanoa, että suunnan voi tietää, vaikkei tietäisikään miksi sen tietää. Kuin kuorellinen johto, jonka sisältöä ei tiedä. Jos sen kuorta joskus vuolee hieman - nähdäkseen sisällön - ymmärtää, mitä kaikkea siellä kulkee. Näky voi olla yllättävä - siellä voi olla aivan kummia piuhoja, jotka kuitenkin ovat hyödyllisiä ja hyvästä syystä siellä. Tuon johdon kannattaa kuitenkin antaa joskus kehittyä ihan rauhassa, sillä ei liene hyväksi tietääkään kaikkea sen sisältöä. Pääasia, että se toimii.

Ja sitten töihin.