Oli aika, jolloin osasin käyttää sydäntäni, käytin vain sitä liikaa väärässä paikassa. Sain silloin osuman sydämeeni ja melkein päähäni. Sen jälkeen rakkaus on vain käväissyt joskus pinnassa, kuitenkaan jäämättä olemaan osa itseäni.
Monta vuotta jo olen jäänyt ilman sitä tunnetta, en kai enää tiedä miten rakastaa.
Kun on pitänyt panssaria yllään tarpeeksi kauan, niin ilmeisesti rakkaus vain häviää.
Pahinta on, että ei halua valehdella ihmisille tunteitaan, kun kuitenkin välittäminen sitoo minut kaikkiin ihmisiin, joita tapaan. Olen kai niitä ihmisiä, että tekisin hengenvaarassa mitä vain toisen vuoksi, olipa hän sitten tuttu tai vieras.
Pahoittelen, jos tämä satuttaa joitain henkilöitä, minun oli vain pakko saada tämä ulos päästäni.
En siedä itseäni tällaisena.
Uusimmat blogimerkinnät
- Hetki elämästäni 02.12.
- Tottako? 21.09.
- Rakkaus? 25.07.
- [Ei aihetta] 04.05.
- The never ending story 12.02.
- Täytyy... 30.01.
- Nyt 05.01.
- Kirjoitettu 18.4.2005 14.06.
- Tuntemuksia (kirjoitettu joskus vuonna 200... 05.06.
- Menneisyys 22.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2007 (7)
-
▼
2006 (8)
- ▶ kesäkuu 2006 (2)
- ▶ huhtikuu 2006 (3)
- ▶ maaliskuu 2006 (3)