mä en vaan osaa enää hymyillä,
en osaa tuntea,
tuskin enää edes itkeä.
onks mun hyvä olla,
mä en osaa sanoa,
mä en osaa sitä teille kertoa.
mulla on kaikki hyvin
ja silti kaikki huonosti.
mun tekis mieli itkeä,
ja hymyillä oikeasti.
mut mä en vaan pysty,
mun on vaan tyhjä olla,
miks?
älkää edes kysykö.
kai tä kaikki johtuu teistä,
tai musta itsestä,
tai kaikista meistä.
jos mä lähtisin,
pystyisitte paremmin ehkä ymmärtämään,
mut mitä mä siitä hyötyisin?
mä haluun vaan aikaa selvittää elämäni,
aikaa asettuu paikoilleen
ja unohtaa kaiken kärsimäni.