IRC-Galleria

Tarttis kirjottaa kolumnia. Sen pitänee olla valmis ens viikon alussa. Mut jumitan taas yhteen tyhmään kohtaan enkä pääse eteenpäin. Tällä kertaa aihekin on ihan sukka.

Söin just liikaa ja nyt väsyttää. Tai sitte väsyttää sen tomaatti-ananas-raejuusto -kuurin takia. Pitää taas rääkätä itseään.

Tehkää mulle jotain.

San mu sanonee.

Kaikki menee tänää baarii!

Ttu kaikki!

Ja mitä mä teen? Istun koneella syömässä kylmiä lihapullia. Mä hajoon tähän uuteen elämään. Siis hajoon.

Np: Egotrippi - Unihiekkaa

Ku ei viitteis lähtee tänään edes selvinpäin liikkeelle ku kaikki paikat on täynnä viimeisilleen pynttäytyneitä yo-juhlijoita. Ja mitä mä täällä muka taas tilitän? Ihan ku ketään kiinnostais kuin paskaa on istua yksin himassa ku ei oo rahaa.

Ehkä mä tartun nyt siihen kolumniin. Sen pitäis olla painokunnossa kolmen viikon päästä. Siitä tulee angstinen setti..

Äh. Mä latailen nyt akkuja huomiseen, ehkä keksin jotain kivaa ajanvietettä yksikseni, eihän sitä koskaan tiedä.. ;)

Ja ihan ku kaikki ei ois pilalla muutenkin, mun playlistiin on ängetty jotain gangstaräppiä. Ugh.

Ei o.

Väsyttää.

Nukkumaan kohti huomista.. :)

Sunnuntaikänni = hyvä känni.

Adios amigas , adios amigos.


Zzzzz....

En mä oikeesti oo näin säälittävä. :)

"..we can get in to the groove, I can watch you move, later you can sing to me like a shining star, but I'd rather do you on the backseat of my car.." ;)

Perjantain kutina iski taas. Onneks buukkasin itselleni töitä huomiseks, niin etten todellakaan voi lähteä tänään mihinkään. Nyt sit vaan selailen täällä ihmisten sivuja ja tylsistyn. Tietty nukkumaanki vois ehkä mennä, mut tuntuis illan tuhlaukselta sekin. Voi miks mun piti lähtee töistä? Voisin nyt olla hyvillä mielin baari-iltaa aloittelemassa, enkä miettiä sitä et mistä saan kokoon ens kuun vuokran.

Ajatuskatko.

No ehkä mä jatkan tätä haahuilua. Ilmoitelkaa ihmeessä jos keksitte mulle jotain.

Mä haluan sosiaalisen elämän.
Mut siihen tarvitaan rahaa.
Mulla ei ole rahaa.

Onko jollain esittää mulle edellisen yhtälön jakojäämä?

En halua viettää elämääni himassa homehtuen. Mut aina ku näkee jonkun kaverin, niin pitäis käydä syömässä, leffassa, kahvilla, jokilaivassa, baarissa jne jne. Mä haluaisin vaan hengailla ja viettää aikaa ihmisten kanssa ilman että tarvii hakea pankista lainaa erakoitumisenestämiseen. Ihan kivaahan se baarissa käyminenkin on, mut se vaan ei oo otollinen paikka keskustelemiseen, eikä siellä voi käydä montaa kertaa viikossa.

Istuu penkillä kävelykadulla ihmisiä katsellen ja tuntee itsensä idiootiksi.
Istuu jokirannassa arskaamassa ja palelee.
Istuu kotona koneella ja nörttiytyy.

Kaikki edelliset toimivat saman kaavan mukaan myös seisoma-asennossa.

Mä tahdon tavata uusia ihmisiä, hymyillä ja pitää hauskaa. Mut mä en halua et se tarkottaa sitä et mä olen automaattisesti tyrkyllä tai että mun lompakko on.

Hiukan jeesiä nyt jooko?

Mä teen ruokaa..

Tästä se lähtee. Nyt siis loppu toi yletön viinalla läträäminen, sipseillä ja HB-majolla eläminen ja töissä lusmuilu.

Nyt salikortti käyttöön viiden (!) kuukauden tauon jälkeen, jääkaappiin kasviksia ja viinakaapin jämät jakoon kavereille. Hakekaa osanne.

Ei kaikkia herkkuja kerralla pois ruokavaliosta, eikä montaa kertaa päivässä salille tai lenkille, mut edes vähän ryhtiä elämään. Maksakirroosihan tämmösestä elämästä tulee, pelkkää roskaruokaa ja alkoholia.

Se loppu ny.

Ha!
Ei kyl tää on jotain kamalaa. Must on tullu alkkis. No neljän päivän putki ei oo mitään uutta ja ihmeellistä, mutta jos sen takia jättää menemättä töihin, niin alkaa menee metikön suuntaan.
Tänään mä vielä pidän rokulipäivän himassa, mut huomenna on ryhdistäydyttävä. Pakko ois. Ei kyl oikeestaan tullu eilenkään enää juomisesta mitään. Alottelu suju vielä wiunalla, mut baarissa join sitä yhtä ja ekaa kolme tuntia. Pakko lähetä kotiin ja jättää pääsykoejengi nauttimaan vapaudestaan keskenään. Ja nyt ahistaa. Leeviä mukaillen tiistaiaamuna krapula ja vapina, tuijotan vessan seinää.. Ihan oma moka on, mut siks mä tätäkin tässä nyt tilitän, et tää loppu ny. Ei enää joka viikonloppu baariin, eikä ainakaan ikinä niin et jättää sen jälkeisenä aamuna menemättä töihin. Tämä on virallinen, julkinen ja sitova lupaus. Jos mut tämmösestä touhusta vielä yhyttää, niin haukkua saa, ja kunnolla. Mitään pakote- tai käräyttämiskeinoja mun on hankala luvata, mut sitte voitte vedota mun heikkoihin kohtiin. Jokainen varmaan tietää mistä ne löytyy. Nyt mä menen asettamaan pillin vesilasiin, etten kaada toistakin moista keittiön pöydälle. Mä olen luuseri. Hikinen pieni wanker.