IRC-Galleria

"So, are you in yet?"

".. God I hate that question!"

You make me bleed, I make you bleed. Fair play?

Kertakaikkiaan. Edes jokilaivalla en ottanu ku kaakaon. Tänään tuli selvyysrasti seinään. Wiiiii.

Ja jos jokaisena selvänä vklna saa kebun kotiinkuljetuksella neljältä yöllä, ni kyl mä alan.

Mikään ei ole jäätävämpää kuin kuorsaava koira. Pakko mennä pistämään paremmaks. Nukuin päiväunet ja saattaa mennä pyörimiseks, mut kokkheillaan. Huomenna sivistyksen pariin. Öi.

Jos mun elämä on kypsää, ni onneks on olemassa Subtv ja Sinä.

Jollain menee aina enemmän poskelleen ja se on vissi.

Näitä nyt vaan tulee. Eiomuutatekemistäääää.

Ahistaa vilkuilla tonne pihalle koko ajan, ku kissat hyppii ikkunoissa, mut mitään ei näy. Pelkkää mettää ja peltoa. Nice. Mähän en muutenkaan ole koskaan ollut pimeääpelkäävä tyttönen. Jos vaan painais pään tyynyyn ja veis hauvan lenkille sit aikasin aamulla? Kait se pärjää. Ja herättää sit jos ei pärjää.

Mitä tehdään sillon kun mies pihtaa? Harvinainen tilanne, ei osu usein eteen, mut sillon ku sattuu, ni sattuu. Missä vika? Iso perse, ruma naama vai jälkeenjääneen jutut? Varteenotettavia vaihtoehtoja myös toinen nainen jossain muualla tai klamydia. Kaikki mukavia.

Ja mitä vittuu sä nyt haukut siinä?! Rauhotussaatana ku mua pelottaa muutenki! Tartte maalailla uhkakuvia tuijottamalla ikkunasta ja ulvomalla.

..niii. No mitäs sanotte? Miehen rukkaset on aina kylmät. Toisaalta ois ehkä parempi ettei tiedä mistä selän kääntäminen johtuu. Vois jatkaa elämäänsä onnellisen tietämättömänä ja etsiä jonkun, jolle kelpaa kaikilla mausteilla. Tai siis ei. Siis etsiä jonkun, joka on mulle tarpeeks hyvä. Prosessi jatkuu...

Horoskooppi on lupaillu kamalasti hyvää rakkaudessa. Ei siin vaa paljoo elvistellä ku on taas tää vkl kiinni näin huolto- ja hoitotehtävissä ja viikolla nyt ei pal töitten ohessa jaksa muuta ku nukkua. Ykski ilta keittelin sapuskaa, ilman tomaatteja, mut huomasin et hyödytöntähän se oli. Tomaateilla mä sen ite oisin syöny. Lisäsin ne sit jälkikäteen.

Tunnen itteni hirmu naiviiks taas. Tein tänään jonku testin, minkä mukaan mä olen romantikko. En ihan samalla linjalla ole, mut kyl täytyy myöntää et onhan niit piirteitä. Ihastuminen käy pirun nopsaa, ja sit jotain ihan älyttömiä juttuja saattaa jäädä vatvomaan viikoiksi. Mihin mun jaltamaassajärkipäässä -asenne on jääny?

Ajatuskatko. Tallettaa tässä välissä ettei käy niinkuin äsken. Tutti ku pientä silakkaa kirjottaa sydänverellä vuodatettua tilitystä uudelleen, ku muista yhtään mitä oli jauhanu. Niin mul aina kirjoittaesa käy. Tekstii tulee ja tulee ja sit kahden minuutin päästä ei o hajuakaan et mistä oli juttua. Laatu määrän ja jne hehheh..

First: Mä haluan uuden koneen. Tää toimii timangisti, näppis on muy bien ja nopeutta on noin kolme kertaa enemmän ku mun myllyssä (joka toivottavasti saa osan kapasiteetistaan takasin kun setä Amaakko vähän reeraa sitä, pusi pusi).

Mut ihan tosi, mitä mä teen koneella, jossa ei ole Messengeriä? En viiti sitä tähän tumauttaa, ku ei o oma kone, ja sit on jotku pirun suojausasetukset estäny ponnahdusikkunat, niin etten saa myöskään webmessengeriä toimintaan. Hilfe!

Onneks vartin päästä alkaa sentään Sinkkuelämää. Tää on kyl niin scheise. Kaikki muut jossain actionissa ja mä jumiin täällä koiran ja kahden raivopäisen kissan kans. Ja kukaan niistä ei edes tule syliin! Koira on ollu koko päivän pihal, etten oo saanu edes sitä kainalooni ja katit pelkää hysteerisesti kaikkea kahdella jalalla liikkuvaa. Jopa sillon ku mulla on ruokapurkki kädessä. Halipula!

Yks lähettelee viestejä Agia Napan lämmöstä ja toisella on kikkelikarnevaalit menossa. Asennoidu tässä sit valoisasti elämään. Parin viikon päästä tars olla kolumniki taas kasassa, eikä oo edes hienoista aavistusta et mitä tällä kertaa runoilisin. Sais edes edes kirjottaa viinasta ja seksistä, mut ehei. Eihän täällä landella kukaan ryyppää tai pane. Toisaalta ä & i lukee ne jutut aina aika tarkkaan, joten ehkä on parempi etten paljasta kaikkea sisälläni pyörivää. Ne kuitenkin saattaa vielä luulla mua kunnon tytöks.

Miks muuten pitää huudella vieraisiin pöytiin, kun nätisti on pyydetty et jos ei? Mä ymmärrän et sapettaa menettää jotain mitä joskus on ollut, mut eikö siinä välissä olis inhimillistä antaa muille tilaisuus kokeilla? Pitää osata päästää irti. En oo itekään aina osannu, mut kantapään kautta oon opetellu. Riemu ei ollu katossa sillon meijän eron jälkeen ku tää toinen löysi heti uuden naisen, mut mitä siinä sit. Jos hää on onnellinen, ni olkoot. Ennemmin mä pysyn puheväleissä ja säilytän nätit muistot, ku pilaan molempien päivän nälvimällä ja kyttäämällä. En haluais itelleni vihamiehiä, koska pyrin olemaan itse kantamatta kaunaa muille. Jos joku muu on onnellinen, niin ei se ole multa pois. Voisko harkita sen sotakirveen hautaamista, siten että vois vaikka kaupungilla moikata jos sattuu vastaan osumaan?

--> Seksiä, edes televisiossa.

Tänään työttömänä Puostalla. Saa soittaa jos on tekemistä mielessä. Voin hyvin olla vaik kuskina, kuhan pääsen jossain kohtaa koiraa kusettamaan. Anything but just myself.

Ei musta kyl koiranomistajaks olis. Hirveen luttanahan se on, ku tommoi 30kg jässikkä tunkee halipulassa syliin, mut mä hajoon näihin aamuherätyksiin. Siis kone ei vaan käynnisty kuuden jälkeen lenkille. Ei.

Ja mä en muutenkaan tykkäile oleilla tuolla. Fakta 1) _ei nettiä_ hajottaa hiukka ja 2) _ei seuraa_ sen lopun. Istu siel sit yksin mettän keskel ku koira juoksee haukkuen pisin kämppää ja kissat tekee kamikazehyppyjä ikkunan läpi. Mun mielikuvitushan on lamaantuneen laiskiaisen tasolla. No mut viel yks yö ja sit oon periaatteessa taas vapaa. Ihuna palata kaupunkiin.

Mutmut. Töihin tars. Onneks on lyhkänen päivä. Pari edellistä oli loivan laskeutumisen 12h lomaltapaluujubileeta ja oli muuten sit niin utopistinen olo ajella silmät puolitangossa Pikikseen ja sit lähtee hauvan kans lenkkiä heittämään. Uuh. Toisaalta tänään on kyl perjantai, et saattaa paukahtaa duunia sinne iltaanki. Kahtotaan.

Ei satu enää.

sattuu