Eka yksityinen merkintä, joka näkyy vaan itselle. Tuli eilen seki tilanne vastaan.
Tuli muitaki tilanteita.
Miten pitää suhtautua helvetin hyvännäköiseen ja miellyttävään mieheen jolla on nainen kotona? Näyttää pitkää nenää joo, mutku. Mutku. No menijo. Kai neki joskus eroaa. Don't we all.
Sit tästä aamusta. Tai pitää kai kronologisesti aloittaa eilisestä. Tuulian ja Naten läksärit i Åbo. Vetq himassa muutaman tunnin, mut pääsin kuitenki paikan päälle. Soitin yhen puhelun, joka ei selventäny asiaa yhtään, mut kavereille ei valehdella ja piste. Menijo. Join baaria edeltävän tunnin aikana neljä Icelandiaa ja ei tuntunu missään. Baarissa join vähän mitä sattuu eikä tuntunu missään.
Eka Åbo, sit ehkä Patio? ja siit Forte. Muistikuvat vähän hatarat. Fortes sain ekan kerran baarimikon vaihtamaan puolta ja nappaamaan mut jonon ohi. Tippasin. Kiltti mies. Ja hidas oppimaan. Noju.
Sit on edelleen hämärät muistikuvat jostain tanssilattialta ja sit oliki jo heti pilkku. Oltiin kypsytelty ideaa naku-uinnista jo hetkentovi ja avot ku kuskiki saatii. Tästä eteenpäin kaikki muistikuvat on vaan keskivahvoja, älkää lukeko liian tarkkaan.
Maskussa ehkä oltiin? Matkasta emmuistamittää mut sen merenneitoserenadin pimeellä rannalla kyl muistan. Pystyy vetämään taas överiks. Saatanan Tuulia. Aina se vikittelee näihin juttuihin. Mä yritän olla Osasto Jarru ja ei. Ja juu oli varastettu ilmaus, kiitti lainasta.
Siel siis kirmattiin nudena pisin Maskua ja vesi oli älylämmintä. Mä oisin voinu jäädä sinne nukkumaan, mut onneks oli toi -eivoisanoaetjärjen- ääni mukana joka ehkä hoisi mut pois veestä kenties. Paluumatkasta tai kotiutumisesta ei minkäänlaisia muistikuvia. Ääni on käheenä, niin et hauskaa varmaan oli. Kysykää kolmen tunnin päästä uudelleen ku oon töissä.
Aamulla heräsin siihen et joku yrittää kaivaa kanaalia korvien väliin ja silmien avaaminen oli tälläkin hetkellä arvioituna virheliike. Polvet sattuu ihan vituste ja näyttää olevan ne ja koko säären etuosa verillä. On ollu viimeks asvaltti-ihottumaa kymmenen vuotta sitte. Myös jalkapohjassa näkyy haavoja ja turvotusta. Kämpässä on kaks veristä ja yks veretön (mut litimärkä) pyyhe ja käsivarsista lähteeb nahga. Arviolta kaksisataa pumpulipuikkoa on aseteltu lattialle kirkkovenemuodostelmaan. Myös avattu vähän hörpitty alkoholiton kalja löytyi sängyn vierestä. Kuuuka on ollu reissussa kuka? Tui tuuuui!
Niin kolmen tunnin päästä siis töihin. En oikein osaa päättää et pitäiskö vetää pari bisseä tähän vai mennä rehellisesti aamukännissä duunailemaan. Työmoraali kunniaan. Tätä ei kyl pelasta mikkkään. Muistan eilen istuneeni illalla täs koneella ja miettineeni et no ei kolmannesta päivästä koskaan tuu krapulaa. JUU EI.
Et eipä kai täs muuta ku
Näihin kuviin ja tunnelmiin