IRC-Galleria

Hänkö ansaitsee jotain?
Muistoissaan hän vain kasvattaa juurensa sen saaren rantaan
Antaa limanvihreiden köynnöksiensä peittää graniittikivet
Minä suojelen sinua kehdossani, Lapseni
Älä pelkää
Miksei hän ansaitsisi?
Sillä nuo juuret pysyvät, jos niihin elävä koskee
Sormenpäät värähtävät heti hartioilta, Voi hyvä Luoja
Kynnenaluset täyttyvät homeella
Mutta jokin hänessä vetää puoleensa, jokin pakottaa vierelle
Huulensa koettavat muotoilla
Mene pois, jätä tänne mätänemään, tänne minä maadun
Mutta silti hän ei koskaan ole yksin, jostain kietoutuvat kädet hänen ympärilleen
Väristykset kulkevat, hänen on kylmä, häntä särkee, tuuli yltyy saaressa
Saako hän ansaitsemansa?
Ja kun aika koittaa, kun tuuli yltyy liikaa ja ihmiset ympärillä eivät jaksa enää tuskan määrää
Työntää hän heidät hellästi lonkeroillaan pois, tarpeeksi kauas, repäisee irti
Ja jäljet jäävät, ne polttelevat ja Maistuvat elämälle