IRC-Galleria

Oonpa blogittanu tänään paljon, no jääköön tämä viimeiseksi(toivottavasti)

Päivän itsensäsatuttamisbiisi: Helloween - In The Middle of a Heartbeat

...ja kyllähän se sattuukin ja niin perkeleesti sattuukin.

PASKAA!

Oon sitten kahtena peräkkäisenä yönä nähnyt suurinpiirtein samaa unta. Siinä unessa oon jostain syystä joutunu mielisairaalaan potilaaksi ja jossain välissä sitten onnistun nappaamaan jostakin lääkärintakin päälleni. Sitten lähenki ympäri sitä mielisairaalaa esittämään lääkäriä ihan läpällä. Sitten vaan jossain välissä meen takas sinne, missä mun pitäiskin olla ja laitan sen lääkärintakin pois ja palaan potilaan rooliin ja siihen se uni sitten aina loppuukin.

Onkohan sitä sekoamassa lopullisesti, ku unetki alkaa jo vihjailemaan jostain mielisairaalasta.

Perjantaina ei tapahtunut oikeastaan mitään kertomisen arvoista. Eilen sitten kävin uimassa ja uinkin kilometrin ja sitten oli illalla hartiat kipeenä ja on kyllä vähän vieläkin. Illalla sitten olin kotona vaan kiltisti ja katsoin telkkaria ja pyörin vaan netissä.

Mutta nyt tähän hetkeen ja siihen miksi kirjoitan. Välillä on ollut jo ihan normaali olo ja tuntunut jopa ihan hyvältä. Sitten on näitä hetkiä, kun päässä on vain ihania muistoja, asioita joita on ikävä ja ihminen jota on ikävä. Kaikki tuntuu niin kamalan raskaalta. Voimia ei tunnu olevan ollenkaan ja kauheasti väsyttää koko ajan, vaikka on nukkunut ihan hyvin, toisaalta ehkä nukkunut liiankin hyvin. Oikeastaan tekisi mieli vaan itkeä, mutta ei sekään edes onnistu. Jos sitä vain ottaisi tirsat tai jotain ja sitten... en tiedä.

Istuinpa perjantai-iltaa kotona rauhallisesti ja valmistauduin lähtemään liikenteeseen. Tuli siinä syötyä pitsaa ja juotua pari olutta. Sitten puoli seitsemän aikoihin soittelin äidille ja sain kuulla, että minua tarvitaan mahdollisesti lauantaina Vuokatissa, syytä en saanut tietää. Sitten äiti sanoi, että soittaa johonkin ja sitten soittaa minulle takaisin. Noin viiden minuutin päästä puhelin soi ja äiti kertoi, että melko varmasti tarvittaisiin minut lauantaiksi Katinkullan yökerhoon DJ:ksi. Ei siinä ollut itsellä mitään suunnitelmia lauantaiksi, niin sanoin olevani käytettävissä, jos tarvetta on. Lähdinkin sitten pelaamaan snookeria ja odottelin siinä tietoa, että pitääkö sinne Vuokattiin lähteä vai ei. Sitten tulikin jossain vaiheessa se tieto, että DJ puuttuu ja minun pitäisi mennä sinne. Ensin oli tarkoituksena ehtiä vuokattiin jo perjantain viimeisiksi tunneiksi katsomaan, että miten siellä soittolaitteet toimii, mutta sääolojen ja kellon nopean kulkemisen takia en olisi sinne ehtinyt. Lähdin siinä sitten kaverin kanssa vielä Hevimestaan ja sieltä joskus kahden aikoihin kotiin ja siitä suoraan autoon ja Vuokattiin.

Lauantaina mentiinkin sitten aamupäivällä katsomaan, että miten ne laitteet toimii ja katsottiin samalla hieman läpi musiikkivalikoimaa ja mitä kannattaa soittaa ja mitä ei. Pari tuntia siinä meni, kun käytiin asioita läpi ja tutustuin laitteisiin ja musiikkeihin. Sitten lähdinkin hetkeksi lepäilemään ja syömään ja siistiytymään iltaa varten. Puoli kahdeksan jälkeen sitten lähdettiin kohti Katinkultaa. Reilu tunti siinä jäi aikaa vielä palloilla ja hieman suunnitella keikkaa(ihan niinku siitä suunnittelusta ois jotain tullu, koko keikka meni ihan fiilispohjalta). Yhdeksältä sitten yökerho aukes ja porukka oli jossain hukassa melkeinpä ensimmäisen tunnin, mutta sen jälkeen alko yökerho täyttyä ja tanssilattia siinä samalla. Siinä kun sitten sai tanssilattian täyteen, niin loppuillan se sitten oli myös täynnä. Porukalla tuntui olevan tunnelma katossa ja kyllähän se itselläkin kohosi siinä melkoisen korkealle ja omaakin tanssijalkaa alkoi vipattamaan. Tarkoitus oli, että siinä olisi joku tullut välillä katsomaan, että miten minä pärjään ja kyllähän siinä käytiinki pari kertaa ovella vilkaisemassa, että mikä on meno, mutta ei kukaan nähnyt tarpeelliseksi tulla sinne koppiin asti. Hiton tyytyväinen olen kyllä itse keikkaani ja sain kyllä jonkun verran kiitoksia ja hyvää palautetta yleisöltäkin. Otetaan vielä huomioon se, että minä en juurikaan tiedä nykyisiä listahittejä, enkä ole DJ:nä toiminut kunnolla kertaakaan aiemmin. Viimeisen puoli tuntia oli myös ammatti-DJ siellä katsomassa sitä keikkaa ja oli vaan todennut, että pärjään hyvin ja meininki on hyvä, eikä sitten tullut häiritsemään minua siinä lopussa enää, paitsi viimeisin biisin aikana tuli sammuttelemaan laitteita ja vastaavaa.

Kuulinpa tuossa myöskin sellaisen väitteen, että kyseisiä pippaloita voidaan pitää Suomen suurimpina pikkujouluina ja kyllähän sitä porukkaa olikin siellä ihan älyttömästi. Se oli sitten sellainen vaihtoehtoinen lauantai.

EDIT: Pitää muistaa vielä mainita, että DJ:n kopista oli kivat näkymät tanssilattialle, ku oli paljon nättejä naisia bailaamassa.

Eli yritetäänpä uudelleen. Eilinen meni taas nätisti ilman, että teki kertaakaan edes mieli tupakkaa ja niin meni kyllä tämä aamukin. Saa nähdä, että miten tekee nyt sitten mieli, kun saan tuon kahvikupin juotua. Tuossa jo muutaman hörpyn kerkesin kahvista ottaa ja heti alkoi tuntumaan, että pitäisi tupakalle mennä. Tosin sekin nyt johtuu vain tottumuksesta. Se on aika jännä, että miten tietyt asiat laukaisee aivoissa tiettyjä ajatuksia/ajatusketjuja. Aika hyvin oon jo päässyt noista tottumuksista eroon, kun olin kuitenkin kesällä sen kuukauden jo polttamatta ja sen jälkeen oon polttanu huomattavasti vähemmän. Työpäivän jälkeen en välttämättä polta ainoatakaan tupakkaa tai ehkä sen yhden kun lähden töistä. Kotona ollessa tulee muutenkin poltettua kamalan vähän, eikä siellä kyllä tee ees mieli polttaa, kun nykyään harvemmin juon kotona edes kahvia. No nyt tuo mun kahvi jäähtyy, ku jäin tänne kirjoittamaan kaikkee.

25 tuntia ja vähän päälle polttamatta. Eilinen meni ihan nätisti. Nyt alkaa tulemaan fyysisiä oireita ja aika pahasti. Tai siis koko aamun on ollu jotenkin kamalan kuvottava olo ja tekis mieli vaan mennä tupakalle, mutta eihän sitä passaa, ku pitäis lopettaa. Mynthonitki katoaa suusta vähän turhan nopeesti, vaikka vaan imeskelee niitä. Mutta ei se auta ku polkee jalkaa ja koittaa olla kiukuttelematta ja polttamatta, eiköhän tämä tästä.

EDIT: Lounaalla kävin syömässä salaattia, chili-härkäpataa, lohimureketta, perunaa ja riisiä ja tietenki piti syyä ihan hiton palijon liikaa, ku tuli sellanen olo et pitää mässätä ja kohta sit räjähtääkin maha. Tupakkaa teki vieläkin mieli ihan perkeleesti, mutta toisaalta sitten ei taas tee ollenkaan, ku on niin täysi olo jne.

EDIT part 2: Se siitä lakosta sitten, ku meni hermot ja palo käämit ja poltin tupakan ja se humahti päähän.

Miten reagoisit, jos...

1.Olisit pelaamassa perheesi kanssa aliasta ja sinun pitäisi selittää isällesi sana orgasmi?
- no ei kait se auttas ku selittää jotain tyyliin "sellanen niinq siemensyöksy jne juu nou"

2. Tekisit koetta ja vilkaisisit opettajaasi joka tölläisi sinua ja kun hän huomaisi, että vilkaisit häntä, hän hymyilisi ja iskisi silmää?
- jatkasin kokeen täyttämistä ihan niinku ennenki

3. Saisit tietää että sinut on luvattu avioliittoon Jone Nikulan kanssa kun täytät 18 vuotta?
- avioliittoonhan mua ei voi nikulalle luvata, mutta ei kait se sitten auttas ku rekisteröidä parisuhde sen kanssa

4. Saisit sähköiskun etkä muistaisi enää kuka olet tai mitään muutakaan itsestäsi?
- varmaan kyselisin, että kuka oon ja missä oon ja miksi ja kuka tappo jäniksen ja missä se rölli on? Häh?

5. Sinun pitäisi pitää yksin esitelmä koko koululle ja puhua mikrofooniin, mutta sinua jännittäisi niin paljon ettei puheestasi saisi mitään selvää ja mikrofooniin kuuluisi pelkkää huohotusta ja läähätystä ja saisit tietää asian vasta kun katsoisit sitä isäsi kuvaamalta videolta?
- olis kyllä varmaan aika voittajafiilis, mutta mitä sitä pienistä

6. Olisit odottanut bussia jo puoli tuntia ja kun se lopulta tulisi 500 kiloinen mies edelläsi jäisi kiinni oviaukkoon ja sinun pitäisi työntää häntä eteenpäin?
- no sitten työnnettäis. mikä tässä nyt on niin ihmeellistä taas?

7. Heräisit huomenaamuna 50 vuotiaana?
- lähtisin bingoon

8.Joutuisit suljetulle osastolle koko loppuelämäksesi koska äitisi olisi valehdellut sinusta kaikkea sinne?
- tuosta puuttuu pilkku ja se häirittee mua niin paljon, että en voi vastata tähän kysymykseen.

9. Olisit valitsemassa irtokarkkeja ja joku poika tulisi viereesi ja sanoisi: "Kannattais vähän rajottaa läskiperse"
- "samat sulle, kiitti moi"

10. Koulusi rumin poika olisi kyylännyt sinua ja jokaista askeltasi koko vuoden ja lopulta hän keräisi rohkeutensa ja antaisi limaa ja räkää roiskuvan suudelman sinulle keskellä koulun käytävää ja hän haisisi niin kamalalta että melkein pyörtyisit?
- eka mut koitetaan naittaa jone nikulalle ja sitten vielä tulee poika suutelee.. no ei siinä mitään. "terve ja kiitos kaloista"

11. Ihastuksesi tulisi sinua vastaan kadulla ja kun hän näkisi sinut hän alkaisi esittää vammaista ja osoittelisi sinua?
- kysyisin "ongelmia?"

12. Perheesi ilmoittaisi muuttavansa huomenna arabiaan ja sinut pakotettaisiin mukaan?
- sanoisin tervemenoa ja tuokaa tuliaisia

13. Ovesi taakse tulisi lehtimyyjä myymään pornolehtiä?
- luultavasti en sais ikinä tietää, että se ois myyny pornolehtiä, ku en ois ees avannu ovee

14. Leikkisit koiraa ja konttaisit maassa ja sinulla olisi kaulapanta ja remmi ja ystäväsi taluttaisi sinua ja ihastuksesi tulisi vastaan ja katsoisi sinua kuin häiriintynyttä?
- varmaan repeilisin aika huolella

15. Viettäisit ylioppilasjuhliasi ja sinulla olisi valkoinen kokomekko ja ihmiset naureskelisivat vähän sinulle mutta et ajattelisi sen olevan mitään erikoista, mutta yhtäkkiä mummosi kiljaisi: " Herranjestas sentään (nimesi) sinullahan tulee kuukautiset mekon läpi!" Ja kaikkien katseet kääntyisivät sinuun kuin salama?
- ai kuukautisetki vielä... yeah right.

16. Olisit ihastuksesi kanssa katsomassa tähtitaivasta ja ajattelisit ettei voi olla enää romanttisempaa ja yhtäkkiä ihastuksesi röyhtäisi ja alkaisi nauraa sille ja pieraisi kun nauraisi niin paljon?
- sanoisin "terveisiä sikalasta"

17. Sinusta levitettäisiin koulussa huhua että aiot vaihtaa sukupuolta heti kun saat huoraamalla rahat kokoon ja saisit tietää vasta kun huhut kantautuisivat sinunkin korviisi?
- tietenkin myöntäisin huhujen olevan totta ja sanoisin, että mulla on jo melkeen kaikki rahat kerättynä kokoon.

18. Joutuisit yhtäkkiä elämään sarjakuviin Hessu Hopona?
- ettisin ihan simona maapähkinöitä ja leikkisin super-Hessua

19. Olisit isäsi kanssa kahdestaan autossa ja yhtäkkiä alkaisi soida täysillä: "TAHDON RAKASTELLA SINUA, TAHDOOTKO SINÄ MINUAA."
- been there, done that.

20. Haasta lopuksi kolme muuta tekemään sama.
- en oo haastamassa

Kävin tuossa ostamassa itselleni munniharpun. Nyt pitäisi sitten jossakin välissä opetella soittamaan sitä. Ikinä en oo kyseistä soitinta aiemmin kokeillu, mutta teki vaan mieli käydä ostamassa sellainen. Ehkä minusta vielä joku päivä tulee muusikko.

EDIT: Hintaa tälle ostokselle tuli hurjat 4 euroa.

         Tässäpä ehdotus uudeksi harrastukseksi kaikille. Varmaan aika monelle jo tuttu juttu, mutta ei se mitään.
         Eli kysehän on pyöräilystä TODELLA liukkaalla säällä. Varusteiksi vaaditaan polkupyörä ja suositellaan kypärää ja mahdollisesti polvi-, ranne- ja kyynärsuojia, jotka voivat kuitenkin pilata osan ilosta. Tämä harrastus ei vaadi ylimääräistä aikaa, vaan sopeutuu erinomaisesti harrastettavaksi esim. koulu- tai työmatkoilla.
         Harrastus on täysin sääolosuhteiden armoilla, koska tätä voi harrastaa vaan juuri tietynlaisessa säässä. Olosuhteet ovat optimaaliset, kun lämpötila on hieman alle nollan, tuulee, tiet jäässä ja sataa vettä.
         Harrastus on kohtalaisen riskialtis, yleensä selvitään mustelmilla, mutta joskus tapahtuu aivotärähdyksiä, murtuneita luita ja muita sellaisia, myöskin kallonmurtuma on mahdollinen(pyöräilykypärän käyttö vähentään riskiä saada kallonmurtuma huomattavasti!!).
         Jos kiinnostuksesi heräsi, tarkkaile aamuisin sääolosuhteita ulkona ja sopivan sään osuessa kohdalle, valitse kulkuvälineeksesi polkupyörä kävelemisen, linja-auton tai henkilöauton sijasta.

         Kerrottakoon vielä omia kokemuksiani harrastuksesta. Minä olin tänään aamulla onnekas ja ovesta ulos astuessani huomasin, että sääolosuhteet ovat optimaaliset, kun lensin portaat alas, jalan pettäessä alta.
         Hetken siinä ihmelteltyäni kipusin pyörän selkään ja lähdin taittamaan matkaani kohti töitä. Pian sain huomata, että saan keskittyä suoritukseeni ihan täysin, sillä pyöräni meinasi vähän väliä lähteä alta.
         Ensimmäinen loiva alamäkikin meni hienosti ilman minkäänlaisia vammoja ja myös sitä seurannut suora, lukuunottama muutamaa tiukkaa paikkaa, joissa pyöräni eturengas oli menossa suoraan sivulle.
         Sitten tulikin seuraava alamäki, joka oli edellistä pidempi ja jyrkempi. Sekin meni ihan mallikkaasti, tosin toinen jalka maassa(tarpeellinen varotoimenpide, kun päässäni ei ollut kypärää). Sitä seurannut ylämäki tuottikin sitten jo enemmän ongelmia, takapyöri suti tyhjää ja etupyörä halusi taas kulkea sivulle. Välillä näytti jo pahalta ja piti nousta pois pyörän päältä ja miettiä harrastamisen jatkamista, mutta nousin kuitenkin uudelleen pyörän päälle ja jatkoin matkaani taistellen.
         Nyt olin jälleen tasaisella taipaleella, ensin valitsin reitin, joka oikaisi kentän läpi ja ei ollut juuri ollenkaan liukas, mutta sitten tulikin taas asfaltti alle, joka oli tosin peilijään alla piilossa kuin mikäkin pelkuri. Tällä pätkällä tuuli erittäin paljon, joka teki harrastamisesta taas mielenkiintoisempaa. Yhdessä vaiheessa tuuli nappasi minuun tosi kovasti kiinni ja jouduin pysähtymään. Kun olin nousemassa pois pyöräni päältä, jalkani oli sitä mieltä, että minähän en tällaista suostu sietämään ja karkasi altani. Sisuuntuneena ja hieman huvittuneena nousin ylös ja hyppäsin jälleen tuon urhean ratsuni selkään ja jatkoin matkaani kohti työpaikkaa.
         Pian löysin taas edestäni ylämäen, työmatkani jyrkimmän sellaisen. Lähdin varovaisesti polkien kipuamaan kohti huippua. Nopeasti huomasin, että liian voimalliset polkaisut saivat takarenkaan pyörimään tyhjää se vaikeutti etenemistäni huomattavasti. Koitin siis polkea mahdollisimman rauhallisesti. Välillä onnistuin kuitenkin polkaisemaan ihan pikkuisen liian lujaa ja takarengas pyörähti hieman tyhjää, mutta ei tarpeeksi vaikeuttaakseen matkaani.
         Loppumatka töihin menikin hienosti ja ilman mitään vaikeuksia.

Ja eikun kaikki yhdessä harrastamaan!