Aivan, aivan todella pienen hetken verran, ehkä muutaman sekuntin ajan oikeasti ajattelin laittaa Jim and Jonesin ensimmäisen osan tänne, kun joku sitä privaatit päällä (sitähän toi violetti teksti meinaa?) kyseli. Sitten kuitenkin käytin hieman tervettä harkintakykyä, ja päätin, että se olisi vähän liikaa. Niinpä tämä merkintä palvelee vain ilmoitusluontoista tarkoitusta: Jim and Jonesin ensimmäinen osa on nyt messenger-jaossa (meish@luukku.com), jee! Jos yhden temperamenttisen ja vakavasta ihmiselämän kunnioituksen puutteesta kärsivän ja yhden hieman hillitymmän, suosituksi julkisuuden henkilöksi haluavan kaveruksen touhut kiinnostavat, ota yhteyttä. Muistakaa, tämä kama oli liian rankkaa jopa galtsuun, omg.
En voi kuitenkaan vastustaa itseäni, joten liitän loppuun pienen näytteen. Terveiset Robert Rasimukselle.
”Honey, honey, it’s ok!”, Jack tells her. ”Just sit down and breathe, ok? I’ll call you an ambulance.” Jack is in total shock.
”Hey, nigger”, I tell him. ”Get that blood-flowing whore out of my house! She is not sitting on any of my fine-ass carpets!”
”Jim, Juliet could die! Help me out here, do you have a cell phone? She needs an ambulance.”
”Let me check”, I say, pulling out the knife out of Juliet’s stomach. The blade’s all red and shit. I slice Juliet’s throat. She stops screaming, then drops dead on the floor.
”I don’t think she needs an amulance any more”, I tell Jack, who doesn’t look relieved.
”Oh my God”, he whispers. ”Oh my God. Oh my God, oh my God.”
”I know man, she’s a bit red. Still fuckable, though!”