joo joo turpa kii, ehkä mä vaan ajattelen liikaa ja kun ajattelee liikaa monet asiat menee sivusilmän ja pistää vituttaa et mist kaikest on jääny paitsi, mut eihä sitä koskaa tiedä mikä kantsii suosiol vaan ohittaa ja jatkaa matkaa.. Varsinkin ku muistelee menneit ni pelkään et yhtäkkiä huomaan olevani aikuinen ikää 40v. ja mietin et "siinäkö se sit oli?" mitä mä oikeestaan oon tehny, onks kaikki menny hukkaan?"
Sen takii kaverit pidetään lippu korkeella ja eikä unohdeta keitä ollaan, tähdätään korkeelle ja tehään unelmistamme totta
"hei ystävä me ollaan nyt tässä yhdessä, otetaan sille"
Alluuza kiittää ja kumartaa..