IRC-Galleria

Miksi helvetissä tämä maailma on järjestetty siten, että ihmisellä on aikaa pysähtyä paikoilleen, jäädä tähyämään kaukaisuuteen ja kääntää miettimön katkaisin "on"-asentoon? Kun tuo mainittu miettimö tuottaa jatkuvalla syötöllä ajatuksia, joita ei voi kenenkään kanssa vaihtaa. Ne tuntuvat olevan vaihdettaviksi aivan liian mutkikkaita ja vaikeaselkoisia... Ja sitäpaitsi yleensä aiheista joilla on perin vähän tekemistä Tangomarkkinoiden, Matin & Mervin tai vm. 81 Corollan kansiremontin kanssa...

(Pyydän anteeksi tarpeetonta myrkyllisyyttäni, maailma...)

Olisiko todella liikaa toivottu tilaisuus edes silloin tällöin puhua jonkun kanssa vaikkapa Nikolai Tshernyshevskistä (materialismin profeetasta joka huomaamattaan ja tajuamattaan päätyi pohjaltaan idealistiksi), kulttuuriantropologiasta, uskonnoista..? Helkkari, kaikesta siitä mikä kulkee ihmisen jokapäiväisen tajunnanvirran ja ihmislajin historian pintaväreiden alla!

Kuinka uskomattomina muistuvatkaan mieleeni eräs ilta ja yönseutu vuosia sitten.. Paras ystäväni kouluajoiltani saapui vuosien jälkeen vierailulle luokseni. Ja koko seuranneen illan ja yön välillä pelasimme shakkia, välillä hörpimme olutta, välillä keskustelimme ja analysoimme kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä.. Tuolloin todellakin sai tuntea olevansa seurassa, jossa ajatuskulkujani ymmärrettiin.. Se oli juhlaa!! : )

Sekä se kerta, jolloin sattumalta osuin juttusille amerikkalaisen uskontotieteilijän kanssa. Seurasi noin 3 tunnin keskustelu kristinuskon varhaisajoista ja kristinuskon suhteesta juutalaisuuteen ynnä muihin tuon ajan ja maailmankolkan uskontoihin.. Se oli hiukan pienempimuotoista juhlaa.. ; )

Niimpä niin, ainahan tässä maailmassa saa toivoa. Vaikka useimmin toiveissaan pettyykin.. Enkä lopultakaan tiedä, onko juttukaverin puuttuminen miulta ideain iskiessä mikään suuri onnettomuus.. Loppujen lopuksihan useimmat ajatukset ovat hyvin viisaita - kunnes ne lausutaan ääneen.. ; )


(Näin lopuksi pyydän anteeksi tämän vuodatuksen mahdolliselta lukijalta.. Näillä riveillä en TODELLAKAAN tarkoita snobbailla tietoviisaudella, ylentää itseäni tai julistautua elitistiksi.. Tämä on vain eräänlainen tuskan huuto - sanottakoon sitä vaikka sellaiseksi - miehenkuvatukselta, joka suurimman osan elämäänsä on saanut tuntea itsensä oudoksi ja ulkopuoliseksi... :'( Pääasiassa juuri päässään vilistävien outojen asioiden vuoksi.. Ja joskus minun on SAATAVA purkaa edes hiukkasen tätä painetta.. Vaikkapa tällaisilla b-luokan maailmantuskan vuodatuksilla "armaaseen päiväkirjaani"..)