IRC-Galleria

Otsikossa olennaisimmat. Olo on vähän tosiaan kuin emeritus onkimadolla... Töitä ja töitä ja töitä, sitten vaihteen vuoksi töitä ja ettei kävis tylsäksi elo niin lisää töitä...

Allekirjoittanutta ei tule käsittää väärin. On oltava todella tyytyväinen, että työtä on. Koska muutenhan eläminen muuttuisi pian huomattavan hankalaksi projektiksi valuuttavarannon ehtyessä...

Lähinnä kaivelee tämän alan älyttömät ja jatkuvasti vaihtelevat työajat, jotka eristävät ihmisen melkoisen tehokkaasti muusta elämästä työn ja kotitöitten lisäksi... No, itsepähän tänne on hinguttu joten se siitä... Vaikka joskus iltaisin tuleekin mieleen, että hakiessani lähihoitajakoulutukseen minua epäilemättä vaivasi akuutti miettimötulehdus... ;-)

Tällanen muisto kilpashakkiuraltani (kauan sitten taakse jääneeltä) sukelsi ihan yllättäen päivän valoon selaillessani arkistoni pölyisiä uumenia... Pelattu tämä on vissiin joskus vuonna -97 jossain nopeen shakin kisassa, en muista tarkemmin missä.

Deep_C_Diver - N.N. (pelaaja, joka jääköön nimeämättä...)

Ranskalainen puolustus

1.e4 e6 2.d4 b6 3.f4 Rf6 4.Ld3 Lb7 5.De2 Le7 6.Rf3 0-0 7.0-0 c5 8.c3 c x d4 9.c x d4 d5 10.e5 Re4 11.Rbd2 R x d2 12.L x d2 Rd7 13.g4 Tc8 14.f5 e x f5 15.g x f5 Te8 16.f6! L x f6? 17.L x h7+!? K x h7 18.Rg5+!? L x g5 19.Dh5+ Lh6 20.L x h6 g x h6 21.T x f7+ Kg8 22.Dg6+ Kh8 23.Dg7 X (1-0)

Kohtuunätti kombi, vaikka itse sanonkin... ;-) Ja vaikkei todennäköisesti aukoton, niin joka tapauksessa kaunein itse aikaan saamistani... ;-)

Otsikossa olennaisin. Vaikka edellisestä kirjautumisesta onkin aikaa vierähtänyt, ei Syvien Vesien Puolisukeltaja ole vielä liittynyt Mary Celeste Yachting Club'iin... ;-)

Täällä sitä nyt sitten aloitellaan lähihoitajan työuraa dementiakodissa... Dementoiduttu on jo ihan mukavasti tähän mennessä... ;-)

Siinä nyt tärkeimmät tällä kertaa, lisää väliaikatietoja seuraa, kunhan aihetta ilmaantuu!

Tuli tieto; opinnäytetyö hyväksytty! Jihuu! Nyt ei sitten todellakaan enää muuta, kuin todistusta odotellaan! :-)

Nyt on elämä mallillaan ja hymyilyttää! Opinnäytetyö sekä viimeiset roikkumassa olleet tehtävät luovutettu ja nyt ei muuta kuin odotellaan lähihoitajan papereita kouraan! Uskomatonta, että kahden vuoden opinnot ovat nyt loppusuorallaan, tuntuu kuin ne olisivat alkaneet vasta äskettäin...

Toisaalta tyytyväisyyteen ja iloon onnistuneesti suoritetusta työstä sekoittuu myös joltinenkin ripaus haikeutta. Todennäköistähän on, ettei luokkamme tule enää tässä elämässä kokoontumaan yhteen, ainakaan kokonaisuudessaan. Surku sinänsä, tässä porukassa on kuitenkin loppujen lopuksi vallinnut hyvä henki, tällä populalla on ollut hyvä työskennellä...

Minun tulee olemaan ikävä näitä helkkarin 07s Kunto:laisiksikin tituleerattuja vitsauksia!!! :'-(

Eli ekat leskenlehdet havaittu puskemassa kukkiaan tämän matoisen maailman kaunistukseks... Toivottavast eivät sukella takas multiin kun näkeevät, mihin hourulaan ovat päänsä pistäneet... ;-)

Juur niin se tekee. Ensimmäinen nokkosperhonen havaittu eilen iltapäivällä... :-)

Dear Mother I know that thou wilt weep
When of my death thou dost hear
That I am sleeping, the last deep sleep
And thou, my mother was not near

But let this a consolation be
Though on a prisoners bed I died
True and faithful friends were with me
When I crossed the swelling tide

Now my soldiers life is over
With its many toils and cares
For my country I can do no more
With resignation my fate I bear

My mother for me do not grieve
For it was my CountryÂ’s call
Caused me home and families to leave
And who would not for his Country fall

My mother, I hope someday youÂ’ll meet
In heaven your "daling boy Milt"
I shall for you reserve a seat
Bought by the blood of Jesus, spilt

I shall meet you at the gate
A golden harp in my hand
And mother, how long must I wait
To welcome you to that happy land


-Stm. Thomas Oakes-

(Kaveri palveli Valtojen sisällissodassa Konfederaatiota kahdeksannessa Kentuckyn ratsuväessä ja kirjoitti runonsa Unionin sotavankeudessa, ilmeisesti Point Lookoutissa, joskus vuoden 1864 tienoissa...)

Nätti-Jussi oli kesäkuumalla menossa Kittilän Kallon kautta savotalle
pöllintekoon. Kun oli myöhäinen ilta, hän pyysi kylässä eräästä talosta
yösijaa.
Emäntä lupasi vieraan nukkua pirtissä, jos se vain kärpästen vuoksi
onnistuu. Sinä kesänä oli kärpäsiä aivan mahottomasti ihmisten kiusana.
Aamulla emäntä sitten kysyi, miten vieras oli saanut kärpäsiltä nukutuksi.
Nätti vastasi:
-Nukuin oikein hyvin, kun ensin parkkeerasin kärpäset yhteen läjään.
-Miten se semmonen onnistu, ihmetteli emäntä.
-Paskansin nurkkaan.


:D :D :D

Eli otsikossa tärkeimmät, viime perjantaista saakka ollut kuumetta vaihtelevasti välillä 37,5 - 39 astetta. Asianmukaisesti myös koko fyysinen habitus kuin katujyrän alle jäänyt, joka paikkaa särkee ja hengitys polttaa kuin kurkussa olisi tuhat Saharaa... :-P Helkkari, näin kipeä ei voi olla edes sankkerin purema simpanssi! Ja luonnollisesti moinen iskee juuri pahimmalla hetkellä, eli viimeisen toppijakson keskellä... :-P