Tunnen syyllisyytta siita etta olen katkaissut kauan jatkuneen aktiivisen nettailuni. Niin monta asiaa jai roikkumaan, kuvia julkaisematta ja kirjoitusideat haipuivat paivien kuluessa unohduksiin. Tunnen myos vastuuta niita ystaviani kohtaan, joiden kanssa yhteydenpito perustui vahvasti internetin kautta kommunikoitiin.
Miten joku asia joka on ollut kiintea osa elamaa voi unohtua? Nukuinkin ennen kannettavani kanssa. :o
Mutta tuntuu etta olen loytanyt ihka oikean Elaman! =) Aion nauttia tasta nyt, ja aikaa netillekin tulee jatkossa olemaan.