IRC-Galleria

Kiirettä kiirettä. Töitä ja ihmisiä jne. Eilenki oli talo täys taas.

Nyt tuun kahden vko päästä Suomeen käymään pariksi viikoksi, pakkaamaan tavarat ja muuttamaan. Musta tulee ennenpitkää aussi.

Olisi mukavaa nähdä mahdollisimman monta ystävää. Käyn Lahdessa, Tampereella, Helsingissä ja Lappeenrannassa.

Hei9hei! Illalla lisää.

Suomikommuuni ja Etelä-Afrikkakommuuni yhdistyivät kummankin koettua väestökatoa. Uusi talo on isompi, 4 makuuhuonetta. Niille joita koskee informaatio uudesta osoitteesta, se on muuten sama mutta numero ja katu on 6 Hope street. Ei siis postia enää vanhaan, 1.3 eteenpäin siellä asuu ihan tuntematonta porukkaa.

Nettini kai rajoittunee. Käytimme gprs:ää niin paljon että tuli kirje että joko otat 300mb/kk samalla hinnalla tai 1Gb satasella. Pitäydyn halvemmassa. Gallerointia rajoitan, ja koetan säätää uusimmat kuvat nettiin ennen 13.3 jolloin vaihtuu. Joten ei haasteita yms enää, ja muutenki tällä jumivalla netillä gallerointi on ollut epämukavaa. Panostan irkkaukseen.

Olin töissä 9pv aikana 8pv. Joka päivä 12h töissä, ja muutinkin samaan aikaan. Käsi alkoi kipuilemaan, jouduin melkein työpaikan fysioterapeutin käsittelyyn. Eilen sain myös vihdoin Q-fever rokotteen, 2kk töissäolin jälkeen. Mut nyt on vastustuskyky siihenkin lopun ikää.

Paljon olisi juttuja lisääkin, kirjoittelen ajan kanssa. Nyt on ihmisiä jonossa koneelle.

Ps: olen päättänyt jäädä tänne. Tämän omituisempaa ja hienompaa kaupunkia ei maan päällä ole olemassa.

Sain uuden haasteen. Aika huonoa haastaa mua ku oon lämpimässä maassa.

Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta.

Päälläni on nyt surffishortsit, pinkit hipsterit ja urheilutoppi. Ei täällä enempää kykene pitämään. Paljasjaloinkin olen kulkenut ainakin 4 kuukautta vapaalla ollessani.

Haastan

_-Andy-_
Pam
beekoo
vilan
Crimsu

Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. Unohdan aina rutiininomaisissa mutta tärkeissä tekemisissä että olenko tehnyt sen vai en. Eli oven lukitseminen, hella, jopa vessan vetäminen. Tässäkin talossa missä asun, tulee aamusin juostua ainakin 200metriä yhteensä eestaas ovia tarkastelemassa. Harmittaa ihan, mut pää vaan ei muista. Lukioikäsenä saatoin 7 kertaakin normaalisti joutumaan tarkistamaan.

2. Solmin tyhjät muovipussit. Siis silleen että tyhjästä tekee sen narun joka menee solmuun. Tälleen ne menee pienempään tilaan helposti. Tursuilevat muovipussilaatikot ahistaa. Tai oikeestaan nyt jälkeenpäin muokattuna tän kakkoskohdan vois vaihtaa maukumiseen. Juttelen kissojen kanssa. En oikein tiedä mitä, mutta kissoilla näyttää olevan mielenkiintoista. Naapurin kissakin joskus maukasee pihalla kysyvästi ni vastaan sille. Sitten kissa tulee kylään ja mau'umme toisillemme. Kai sen kuuluu noin mennäkin, se halus selkeesti kylään ja kysy oonko kotona.

3. Joskus selittäessä seisaaltaan painan ajattelematta kämmentä vatsapuolelta tai kämmenselkämystä selkäpuolelta ylävatsan korkeudelta. Tulee jotenki tukevampi olo, vakaampi siis.

4. Tanssin kotitöitä tehdessäni musiikin kera. Oikeastaan kotityöt on osana sitä tanssia. Itseasiassa en taida oikein koskaan pysyä paikoillani. Puhelimessa puhuessani saatan hyppiä ruutua laatoituksella tai vastaavaa, tuolilla en malta pysyä suorassa.

5. Käännän tupakka-askissa onnentupakan. Eturivin keskimmäinen kääntyy, se poltetaan viimesenä ja saa jotain toivoa. Jäänyt teinivuosilta mutta syväänjuurtunut tapa.

Haastaa haluisin vaikka ketä, mutta jotenkin pitää rajata. Älkää muut suuttuko.

Haastan Gamma, doryu, MestariM, temmi_hoo, STORMTROOPER. Te ette oo silleen osa mun elämää, mut ootte joskus yhteydessä ja tykkään teistä ku ootte niin persoonia. Olis kiva tietää teidän omituisuuksianne.

Kukaan noista ruojista ei sitten ryhtynyt leikkiin. Olen pettynyt. Valitsen uudet viisi ystävää. Osan tunnen paremmin irl, mutta pääseekin tarkistamaan miten hyvin tuntemukseni heihin täsmää. Haastan: beekoo, Virna, jukkap, elena, pam. Jos nää sitten lähtis leikkiin.

Tein kyselyn ja äänestyksen tuohon teurastamoon liittyen. Olis kiva kuulla muidenkin näkemyksiä.

http://olento.ton.tut.fi/~jukkap/deliteforum/viewtopic.php?t=39

Oon nyt teurastamolla töissä. Kohtaan menneisyyteni hirviön, lihan. ei se sen kummallisempi juttu olekaan. Voin sitä koskettaa, ja haiseekin jännälle, kuin metallinen ja suolainen tuoksu. Kalvot kiiltelevät helmiäisenä. Ei sitä tee mieli syödä vaikka sitä käsitteleekin. Aika kiihkoton suhtautuminen joten henkisesti olen kehittynyt teinivuosista.

Töissä on paljon ulkomaalaisia; maoreja, samoalaisia, etelä-afrikkalaisia, afganistanilaisia. Ja yleisesti myös tummaihoisia, aasialaisia ja islamilaisia. Itseasiassa kaikki liha teurastetaan halal-tekniikalla islamilaisten toimesta. Näin se sopii koko maailman markkinoille.

Töitä on siellä kymmeniä erilaisia, insinööreistä teurastajiin. Bonerin asu on kaikista mielenkiintoisin. Kuin keskiajan ritari sovellettuna nykyaikaan: pikku levyistä haarniska, lenkkihaarniskahihat ja hanskat, vyöllä veitsiä ja tikarimaisia teroittimia, lihakoukkuja jne. Jalassa kumisaappaat ja päässä kypärä. Mutta ulkoasu on ritarimainen, vaatteetkin valkeat ja veriroiskeissa. Isoja miehiä, ja varsinkin eksoottisen näköisiä kun bonereina on näitä ulkomaalaisia. Katselen niiden touhuja työpisteeltäni mielelläni. Sellaisesta kun saisi kuvan. Ritarit touhuavat veitset heiluen vaaleanpunertavakellertävien raadonneljännesten kimpussa jotka koukuissa roikkuen liikkuvat hiljakseen eteenpäin. Ketjun lopussa on jäljellä enää jalan luu.

Koko matka neljännesruhosta pakatuksi kaupan laatikkoon kestää vain 15 minuuttia. Slaughter floorin touhuista en edes tiedä kun olen itse boning roomissa. Haluaisin nähdä myös teurastuksen ja kaikki seuraavatkin vaiheet. Päivässä kuuleman mukaan jopa 400 lehmää käsitellään. Lihat matkaavat sitten Australian lisäksi Japaniin, Koreaan ja Yhdysvaltoihin.

Käytän itse töissä tyhjiöpussituslaitetta, tuhansia kiloja lihaa kulkee päivittäin käsieni kautta. Tänään jätin sormet väliin kun koetin olla turhan vikkelä, sain katua. Onneksi ei pahemmin käynyt kuin että turposivat ja ovat kipeitä.

Työpäivät ovat raskaita ja kiireisiä,päivän pituus on 11tuntia taukoineen. Työskentely tapahtuu kuudessa lämpöasteessa, joten flunssakin iski päälle. Huomenna vielä töistä ja sitten maanantai vapaata asioille. tiistaina taas takaisin. Tänään kaipasin suomalaista saunaa ensi kerran matkani aikana. Toisaalta kylmässä on mukavampi työskennellä kuin ulkona kuumassa.

Nyt katsomaan tripping the riftin kakkoskautta, ja sitten unille. Huomenna herätys taas kolmelta yöllä..

Joka päivä on tapahtunut jotain uutta, odottamatonta ja mielenkiintoista. Kuvia ja kerrottavaa on kertynyt, tässä juuri kahlailen otoksia lävitse.

Poden tänään krapulaa. Join eilen itseni humalaan uima-altaassa kuohuviinillä ja vodkalla, kelluen uimapatjalla tai hengaten altaan reunalla. Puitteet olivat hienot ja naapureita ei lähimaillakaan. Musiikki pauhasi talolta kovalla, ja viisi kännistä temmelsi ja sosialisoi altaassa. Pihan valot oli sammutettu, joten australian uskomaton tähtitaivas kaartui yllä. Vesi oli päivän jäljiltä vielä 31 asteista, viilenevässä yössä se tuntui täydelliseltä. Altaan reunoille asetetut kynttilät loivat riittävää valaistusta. Tähdet heijaistuivat niistä huolimatta veden pinnasta.

En olisi vielä eilen aamullakaan uskonut että voisin viettää tuollaisen illan, luulin sellaista olevan vain elokuvissa. Tai että jos olisi rikas. Täällä siihen riittää vain suomalaisuus. Paikalliset järjestävät uusia kokemuksia, mutta myös odottavat saavansa samanlaista kohtelua jos joskus Suomeen eksyvät. Se on todella hieno periaate. =)

Tänään meille järjestettiin työpaikat kaikille neljälle Kilcoyn teurastamolta. Aloitamme huomenna kuudelta. Huominen retki rannikolle serkun perheen kanssa siis jää välistä, mutta lauantai on vapaa että pääsee heidän kanssaan festareille uutta vuotta vastaanottamaan. (www.woodfordfolkfestival.com)

Nautin olostani tällä herkellä. Olen ollut verkossa hiljainen viime aikoina tapahtumien määrän vuoksi.

Hotmaili hukkasi kaikki postini. Osoitekirja oli sentään tallella. Toivon ettei viimekatsoman jälkeen ollut tullut mitaan kovinkaan tärkeää... =(

Harmittaa.

Tänään heräsin jo neljältä töihin. Ehdin vaan nukkua 3 tuntia kun netistä löytyi yöllä taas kaikkea mielenkiintoista. Tänään poimittiin ensimmäiset paprikat, sain niitä kassillisen kotiinkin. Pitäs vaan keksii mitä niistä nyt kokkaa, osa pitää jakaa pois. Ja onnistuin haavottaa itseni piikkilankaan, lähti pohkeesta pala pois. Kotona kuitenkin sen lääkitsin ja nyt on laastarikin suojana. Muutenkin olen aika ruvella ja rakolla, ja alaselkä on palanut moneen kertaan. Miksi ihmeessä naisten paidat on kaikki liian lyhyitä? Tahtoisin sellaisen vietnamilaisen peltovaatetuksen, pitkä tunika/paita, ja iso hattu. Noista haavoista vielä, helteen vuoksi on jatkuva mätäkuu. Ensin ne on sieviä ja kunnossa, mut seuraavana päivänä jo infektoituu ja tuottaa kipua.

Uskomaton helle huipentui ukkosmyrskyyn. Ehdittiin sen alta kuitenkin ajoissa kotiin.

Myrskyjä täälläpäin voi seurata tutkasta, yleensä ne kehittyvät iltapäiväksi, eli teidän aikaanne aikaisin aamulla.
http://mirror.bom.gov.au/products/IDR503.loop.shtml

Täällä kotona juhlistettiin synttäreitä jäätelökakulla kynttilöineen, ja keitettiin kupposet juhlamokkaa.
Nyt en tiedä mitä tekisi, pitäisi sivuja päivittää ja kaikenlaista. Mut toisaalta ku olis synttärit vois mennä pullokaupassa kipaisemaan ja täällä kotonakin on vielä salmiakkikossua koti-ikävän lääkkeeksi. En usko että huomenna olisi toita, mutta kyllä siellä selviää vaikka olisikin.

Markuksen toinenkin laukku vihdoin loydettiin ja toimitettiin kotiin. Pusseja ja paketteja oli kolhittu ja availtu, mutta syomakunnossa viela olivat. Sain 2 batterya, 2 fazerin sinista, paketin juhla-mokkaa, litran salmiakkikossua ja 4 pussia aitoa alkuperaista Halvan salmiakkia.

Ja sitten laukussa oli loput tuliaiset ihmisilta. Sain tamperelaisilta maalauksen, mustetyon, ja kuvitetun kirjeen, virkatun seinakoristeen joka on 3 sailytyspussia samalla, ja tervehdyskortin. Olen niin onnellinen nyt, laitan nuo kaikki seinalle tanaan.

Taytyy myontaa etta eilen itkin kirjeet ja kuvat sylissani koti-ikavaani syoden muita tuliaisia. Tanaan aamulla avasin ekan batteryn. Vatsa on nyt sekaisin.

Sain myos vihdoin treenihanskat ja sisapelikengat, ennalta tuli jo kehahanskat ja kasinauhat. Nyt voi alkaa nyrkkeilemaankin olohuoneessa niinkuin suunniteltiin. Hammassuojat vaan kannattaisi jostain ostaa.

Mutta herailen nyt aamupuuhiin, kello tulee nelja ja lupasin keittaa pojille puuroa etta jaksetaan pellolla rehkia.