IRC-Galleria

Hirveesti kaikkee mietittävää, asiat solmussa, tunteet solmussa ja epäselviä, ihmissuhteet mielenkiintosesti mitensattuu, kouluasiat jokseenkin päin persettä, ja vähän kaikki muukin hiukan mitensattuu.

Joo, mut silti, suurimmaks osaks asiat on kuitenkin ihan hyvin. Tai siis, ei mitään isoja vaikeuksia tai ongelmia tai mitään näkyvissä kuitenkaan. Kyllä tästä selvitään. Kaikesta selvitään aina jotenkin.

Joo, mikäs tässä. Musiikki pelastaa. Ainakin ne, jotka sille on uskollisimpia. Suurinosa teistä ei tosiaan kyllä taida siihen ryhmään kuulua.

Onko aivan liikaa pyydetty että edes kommentoisit jos kerran stalkkaat ? Ei siinä mitään, stalkkaa vaan. Mut tuli vähän halju olo kun kuuli mielessään ne sanat sun äänelläs sanottuna, mitä tiedän että olisit ei niin kovin kauan sitten vielä sanonut.

Mä luulin tuntevani sut. Sä kai luulit tuntevas mut. Me oltiin molemmat väärässä.

Anteeksi. Toivottavasti sä olet silti, kaikesta huolimatta, onnellinen nyt. Mä ihan oikeasti toivon sitä. En mä kanna kaunaa, ole katkera tai mitään muutakaan. Elämä jatkuu. Ainakin mun omani.

Myönnettäköön että sitä entistä on kyllä melkolailla ikävä. Mut menneet on menneitä, kaikkea ei tarvitse eikä pidäkään korjata. Enkä mä edes yksin siihen pystyis, tarvittais molempien aito panos.
Kuka sä enää mulle olet ? Vieras ihminen. Joku, joka joskus oli mulle läheinen. Joku, jonka katse tuntuu tutulta ja vieraalta ja kipeeltä osuessaan yhteen mun katseeni kanssa.

Ehkä mun pitäisi pyytää sulta anteeksi. Tai ei mikään ehkä, kyllä mä myönnän että mä mokasin. Montakin asiaa. Mutta enpähän tosiaan ollut ainoa. Me mokattiin molemmat, useemmin kun kerran. Ja vieläpä pahasti. Toivottavasti ainakin opittiin tästä ihmissuhteesta molemmat jotakin. Ettei tehtäisi samoja virheitä enää uudestaan toisten ihmisten kanssa. Sä ainakin opetit mulle paljon. Toivottavasti mäkin sulle.

Että näin tänään. Pitipähän tämäkin sitten sanoa. Oikeastaan sopisi useampaankin ihmiseen.

Nyt iski ihan kamala kaipaus takas johonki suunnilleen vuoden taakse. Kaikki ne ihmiset, kaikki ne asiat, tunteet ja tapahtumat, se ihminen joka mä olin sillon. Niin valtavan paljon on muuttunu ja tulee vielä muuttumaan.

Ei tätä pysty kukaan teistä ymmärtämään. Ei ihan täysin. En edes minä itse ymmärrä kaikkea. Enkä haluaiskaan ymmärtää. Se saattais romahduttaa mut. Mä en halua ymmärtää mitä kaikkea tulen menettämään, olen menettämäisilläni tai jo menettäny. Enkä myöskään mitä olen saanu, saamaisillani tai tulen saamaan. Mä pyydän vaan, että ette edes yrittäis väittää ymmärtävänne tai "tietävänne miltä musta tuntuu" koska te ette tiedä ettekä ymmärrä ja se on kylmä fakta. Edelleenkin, mä en voi sietää sitä että joku on tuntevinaan mut paremmin kun minä itse.

Ja kyllä, mä tiedän että mun elämässäni on perusasiat hyvin. Ja tiedättekö, mulla ihan oikeesti menee hyvin nyt. Mä olen melkolailla onnellinen. Mikään ei oo koskaan täydellistä. Mut mitä mulla on nyt, se on arvokasta ja kaunista. Vähemmälläkin pärjäis, kyllä mä sen tiedän. Joistain asioista pystyisin tottakai luopumaan, joitain pieniä asioita on vielä vähän vähemmän hienosti (kuten esimerkiksi koulu TT__TT) ja joitain asioita voisi tehdä paremmin tai olla enemmän. Tää kuitenkin riittää mulle. Mä luotan itseeni enkä vihaa enää sitä ihmistä, joka katsoo peilistä takasin. Muiden kanssa se luottamus on vähän vielä hukassa, mutta ajan kanssa palaa varmasti sekin. Vanhat haavat on arpeutuneet melko hyvin eikä uusia oo syntyny.

Tästä kaikesta mä saan kiittää muutamia ihania ihmisiä, jotka varmasti mainitsemattakin tietävät itse että tarkoitan heitä. Tarvitseeko edes sanoa miten paljon tykkään teistä kaikistà ? Ootte parhaita.<3

Lähden Nakkimaahan tässä kohtapian takaisin. Saattaa olla vieläkin netti poikki siellä, niin että en pääse koneelle kun koulussa. Kuolema siis koittakoon.
Hyvästi.

Ei taida tulla portfoliosta kyllä yhtään mitään. Nyt eikä koskaan. Eikä mistään muustakaan. Voisin vaikka lopettaa koko koulun ?

Pahimmassa teini-iässään oleva, pahantuulinen pikkusisko on ehkä mukavinta seuraa väsyneenä, ikävöivänä ja muutenkin vähän alavireisenä.

Miten se tuntuuki niin hyvältä ja oikeelta vaan olla sua lähellä ?

Nyt on vielä kamalampi ikävä kun oli viimeviikolla ;__; kuolema<3

Enkä oo ikinä nähny noin kamalaa unta. Vaikka ei se kyllä ensimmäinen kerta silti ollu. o.o

Asdasdasdasd mä en uskonu et ikinä enää sanoisin tätä, mut mä taidan alkaa olla pikkuhiljaa varsin häiritsevän rakastunu. o.o<3

VITUN HOMO, MITÄ SÄ OIKEEN OOT JUOTTANU MULLE !? XD

Katso 4 (eri) viimeisintä henkilöä, joilta olet saanut viestin. Vastaa sitten kysymyksiin.
1.
- Voiko hän itkeä sinun nähtesi? – Vois jos siltä tuntuis.
- Tiedätkö paljon hänen asioistaan? - melkolailla.^^
- Onko hän itkenyt vuoksesi? – no korkeintaan ehkä raivosta. 8'DD
- Kuinka kauan olette tunteneet toisenne ? – Maalis-huhtikuusta asti
- Tietääkö hän sinusta jotain, mitä kukaan muu ei tiedä? – öhömm, taitaa se tietää :'DD
- Oletko käynyt hänen luonaan? – muutaman kerran ku se ei tykkää olla niillä. o.o
- Uskaltaisitko kertoa suoraan tunteistasi häntä kohtaan? – jos niitä olis, ni joo.
- Oletko koskaan nukkunut hänen vieressään? - ainaki kerran.^^
- Tietääkö hän miltä näytät nukkuessasi? - kysykää siltä, mut emmä usko ainakaan. o.o
- Oletko halannut häntä? - aina 8'DD
2.
- Milloin juttelit hänen kanssaan viimeksi? – tänäännnn<3
- Oletko vieraillut hänen luonaan - no just olin yötä tänään^^
- Onko hän paras ystäväsi? – ehdottomasti yks parhaista<3 8'DD
- Tunnetko hyvin hänen perheensä ? – En oikeestaan.
- Onko hänellä kuvia ii2:ssa? – on.
- Kauan olette tunteneet? – 27.07.2007 --->
- Oletteko saman ikäisiä? - ei
- Mikä hänessä on parasta? – esim. kaikki ? 8'DD<3 se on semmonen ihanan pöljä, mahtava huumorintaju, tajuu mua hyvin, ajattelee asioista samallai ku minä ja siihen pystyy luottaa ja puhuu mistä vaan<3^^
- Kuinka usein juttelette toisillenne? – liian harvoin. .__.
- Milloin viimeksi keskustelitte vakavasti? – hmm, yöllä ? 8'DD
- Seurusteleeko hän? - ei toistaseks. :'DD
3.
- Missä tapasitte ensikerran? – 07.08.2009 ku koulu alko^^
- Onko hän koskaan soittanut sinulle? - onon<3
- Seurusteleeko hän? - MINEMINEMINEMINE<3 *w*
- Mitä haluaisit sanoa hänelle nyt? –että mulla on (vaihteeks) ikävä ?.. ja sit miljoona muutaki asiaa mitä en varmaan ikinä saa sanottua XD
- Onko hän luotettava ? – varsin.
- Koska olette nähneet viimeksi? – perjantainaaaaaa 8'DD
- Onko hän koskaan nähnyt sinua ilman meikkiä? - luojankiitos ei XD
- Oletteko saman ikäisiä? – no '93 molemmat mut puolvuotta ikäeroa. :'DD
- Sano kaksi asiaa mitä hän tekee päivittäin? - on aamukoomassa ja kuuntelee musaa :'DD
4.
- Milloin olet viimeksi soittanut hänelle? - asdasdasd olisko ollu..viimelauantaina ?
- Onko hän koskaan loukannut sinua pahasti? – ei se tee sellasta<3^^
- Milloin tapasitte ensimmäisen kerran ? - maaliskuussa juteltiin mut olinhan mä sitä nähny koulussa ja pari vuotta. :'DD
- Onko hän koskaan nähnyt sinua ilman meikkiä? - on se tainnu X__x
- Riitelettekö usein? – ei oikeestaan ikinä. o.o
- Mitä hänelle kuuluu? - sitä pitäis kysyä siltä iteltäs muttaku se ei taaskaan ole koneella. >< :'DD
- Voitko kertoa salaisuuksiasi hänelle? – ja kerronki. o.o
- Seurusteleeko hän? - ei.
- Milloin juttelit hänen kanssaan viimeksi? – öööö, torstaina ?

Rakastan sua, äiti.<3 -.-

Lakkaisit hössöttämästä. Mä tuun kuitenki viiden päivän päästä taas jo takas ja sinäki aikana soitat mulle ainaki kaks kertaa, ni et luulis sun pärjäävän.

Okei, mä ymmärrän et se on varmaan aika rankkaa ku esikoinen lähtee kotoa, varsinkin ku se ei ole edes täysikänen, sillä on takana vaikee masennuskausi ja itsetuhosia taipumuksia, ja ku siitä lähdöstä ei tavallaan saa rauhaa päästä yli kun se kuitenkin tulee aina viikonlopuiks takasin. Mut oikeesti, ku on tähän asti selvitty, ni enköhän mä pärjää loputkin.