Kun vihdoin tiedät ja olet varma siitä,
mitä elämältäsi haluat,
varma siitä,
että haluat antaa vielä mahdollisuuden,
ennenkun käännät selkäsi...
Silloin tietenki se matto vedetää sun jalkojen alta..
Sä kaadut.
Ja lujasti.
Sua sattuu niiiiin paljon..
ettei KUKAAN voi ymmärtää sitä...
Taas oot palasina..
eikä mikään auta.
Vaikka susta pidettäis kiinni kuinka lujaa,
vaikka sä tietäisit että ne ketkä on siinä sun vieressä tukemassa,
halaamassa sua, ne oikeesti välittää ja tahtoo auttaa, ei se auta.
Sä vaan hajoat.
Olitkin taas liian vahvoilla,
melkein voiton puolella.
Asiat alko vihdoin olee jotenkin järjestyksessä.
Luotit ihmisiin.
Ja taas kerran ihan turhaan.
Ei muuta sitten vaan,
kun rikkalapio käteen ja
lakaisemaan niitä sirpaleita
takaisin kasaan..
Fuckin' GREAT.
Uusimmat blogimerkinnät
- nii.. 14.02.
- Hmm. 13.02.
- Oi,nyt on ehkä jotain mitä odottaa taas. ... 18.01.
- Yhyy. 18.01.
- Hmm.. 04.01.
- [Ei aihetta] 04.01.
- 2009.. 02.01.
- Töiden ohella voi aina tehä kaikkii typerii... 28.12.
- <3 27.12.
- Uij, sisi soitti sieltä Australianmaasta. 26.12.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (35)
- ▶ 2008 (141)
-
▼
2007 (135)
- ▶ joulukuu 2007 (7)
- ▶ marraskuu 2007 (20)
- ▶ lokakuu 2007 (20)
- ▶ syyskuu 2007 (11)
- ▶ elokuu 2007 (6)
- ▶ heinäkuu 2007 (8)
- ▶ kesäkuu 2007 (3)
- ▶ toukokuu 2007 (6)
- ▶ huhtikuu 2007 (12)
- ▶ maaliskuu 2007 (15)
- ▶ helmikuu 2007 (21)
- ▶ tammikuu 2007 (6)
- ▶ 2006 (49)
- ▶ 2005 (7)