IRC-Galleria

joku sanoi joskus et raskaus aika on maailman onnellisinta aikaa ja nainen on silloin kaikkein kauneimmillaan. no, se joku oli VÄÄRÄSSÄ! mä ainakin oon vaan aksyilevä luuska jolla lähtee hiukset päästä ja tulee arpia yms.. ja mielen vireys on nollan alapuolella. yritän olla iloinen ronista. ja olenkin, en kadu häntä ikinä, sekunttiakaan. tuntuu vaan ettei kukaan ymmärrä sitä. saanut suunnilleen kommentteja et yritän muuttaa jotakin mahdotonta, yritän muuttaa sitä huonoa oloani siinan vuoksi jäämällä uudelleen raskaaksi. en. en tunne syyllisyyttä siinan tilanteeseen, mielestäni tytön on hyvä teemun kanssa vaikka ovatkin turhan kaukana minusta, mielestäni tein oikean valinnan kun en jaksanut, ja onneksi edes muutama ihminen on kanssani samaa mieltä tuosta.
jokainen äiti voi rakastaa lastaan. mutta kuka antaa lapsensa muiden hoitoon kun tuntuu ettei yksinkertaisesti jaksa huolehtia edes itsestään? no, se joka oikeasti välittää, niin sano mulle psykiatri. ja siihen uskon.

en tiedä voinko olla ns parempi äiti ronille mutta yritän, ja onneksi on tukijoita, vaikka on vastustejijoitakin. pientä odotellessa <3