iltaa päivää yötä. saavuin juuri torvesta kotiin! ensitöikseni laitoin kahvit tippumaan, sitten kone päälle. tarkoituksena olisi lipittää ruskeaa myrkkyä ja sen voimin pysyä hereillä töiden parissa. ajatukset kuitenkin harhailee äskeiseen baarivisiittiin, oli sen verran väkevä repäisy (w)iidakolta. päivämäärä ei paljoa lahtelaisia kiinnosta, jos tarjolla on alkoholia ja hyviä esiintyjiä. se nähtiin nytkin, sillä torveen oli eksynyt aika paljonkin possea.
mutta voi sitä häpeää, kun ensimmäisenä esiintynyt wiidakko lopetti soitannan! kansa karkasi lähes samantien baarista, ja jätti briteistä asti saapuneen pääesiintyjän kuin nallin kalliolle. voe mahoton.
muuten on ollut taas oikea nyt_se_virta_päälle-maanantai. ennen torveilua olin käytännössä koko päivän turistin roolissa. ensinnäkin heräsin vasta kahdelta, koska katsoin koko yön NHL:ää suorana lähetyksenä (se tosin kannatti, koska anaheim voitti 2-1 ja nummelin teki upean maalin). pakollisen lenkin ja safkailun jälkeen kampesin itseni lopulta auton rattiin ja suhautin töihin. se käsitti tällä kertaa brasilialaisen jalkapalloilijan kuvaamista ja gallupin tekoa torilla.
duunien oltua pulkassa oli aurinko jo kerinnyt painua way down. ennen torveen astelemista hikoilin hetken aleksanterinkadulla olemattoman nettiyhteyden kanssa. ja ihmettelin 18-vuotiaiden villiä menoa. en tajunnut puoliakaan mitä jengi siellä kämpässä selitti. vittu, oon tulossa vanhaksi. tai sitten oon vaan yksinkertaisesti tyhmä. onpas lyhyitä lauseita. ihmeen lyhyitä.
tämä päivä on opettanut sen, ettei kukaan lämpene näille viiksilleni. edes vitsillä. tämän johdosta jatkan amisteni tuuhentamista kahta kauhemmalla asenteella! niistä tulee vielä hienot.