IRC-Galleria

DODII taas on tässä pari päivää kerennyt mukavasti vierähtää sitten viime merkinnän. eipäs tässä tosin mitään spesiaalimpaa ole sattunut, semmoista mainitsemisen arvoista, mutta mukavaahan tätä on näpytellä.

satoja innokkaita ilmoittautumisia kerännyt kevätristeilymme karahti sitten kiville jo ennen kuin kukaan ehti edes astua laivaan. vallaton matkakumppanini, itse reissun pääkordinaattori ja sikarinhajuinen merirosvo juurinen, joutui pakon sanelemana perumaan osallistumisensa (helsingin yliopisto kuulemma hiillosti ystävääni miekka kurkulla kohti lankkua ja haikaloja vilisevää vettä - annettakoon siis feidaaminen hänelle anteeksi). kun vielä kaikki mahdoliset vastoinkäymiset asettuivat käsittämättömien juonenkäänteiden jälkeen kevätreissua vastaan, jäi mokoma risteily haaveeksi. ehkä se oli kohtalo, ja vältimme näin julman hukkumiskuoleman. tai jotain.
vaan eipä hätiä mitiä, alkuviikko on ollut aksönintäyteistä ilman laivalla örveltämistäkin. fc lahden häpeällinen 1-4 kotitappio kauden avauksessa jaroa vastaan on pitänyt viiksekkään toimittajan vauhdissa. pääsin jopa itse lahden kapteenin häijyn matalaan audi a3:n kyytiin! oli hauskaa tehdä haastattelua nahkaistuimilla kaaran kiitäessä halki iltaisten lahden katujen, neonvalojen taittaessa tuulilasia. wau!
maanantaina käväisin myös pääkaupungissa. yleinen hyöriminen ja paikasta toiseen kekkulointi oli bueno, mutta sää oli varsin kurja. ilmeisesti luontoäitikään ei pahemmmin diggaa maanantaista, sillä naurettavan kylmän tuulen saattelemat sadepisarat piiskasivat pitkin stadia ihmisten suupielten vääntyessä alas. sateinen keli oli jo ikävä sinällään, mutta vitutus nousi täysin uusiin sfääreihin molskahdellessani kampin aukiolla kopio-vansseissani oikein urakalla. ärräpäät siinä lenteli, kun löntystelin knoxit litisten henry's pubiin guinnesille. mutta kappas kummaa, johan helpotti.

pikkuhiljaa keskiviikoksi kääntyvä tiistai on ollut urheilua täynnä (skip now to the end). päivä alkoi aikaisin aamuyöstä canal+:n suoralla lähetyksellä vancouverista, jossa kotijoukkue canucks kampesi dallas starsin ratkaisevassa 7. ottelussa. kanadalaisten jatkopaikkan varmistumista en kuitenkaan ollut enää todistamassa, sillä silmäni olivat painautuneet kiinni jossain 2. ja 3. erän välimaastossa. lopputuloksen kuulin vasta herättyäni puolilta päivin vilitä, joka tuli potkimaan veljensä ylös sängystä.
ja kuten tavallista, urheilu oli veljesten puheenaiheena nytkin istuskellessamme keittiössä kahvikupposten äärellä. perinpohjaisten puintien aikana tajusin yllättäen, ettei is veikkaaja ollut saapunut. lasku oli jäänyt maksamatta, joten pojilla oli edessään käynti kaupungilla ja marketin lehtiosastolla.
"operaatio veikkaajan" suoritimme kuitenkin vasta myöhemmin päivällä. sitä ennen keittiössä aikani jumitettuani pomppasin pystyyn, harjasin viikseni ja ryhdyin imuroimaan. vasta sitten, huushollin kiiltäessä, kehtasimme hakea äidin töistä. samalla ostimme paksun nivaskan luettavaa, josta riitti taas puhetta iltapäivän kahvipöydässä.
yksi polttelevimista aiheista oli tietysti perjantaina alkavat jääkiekon mm-kisat. suomen joukkueen iskukyvystä saatiin oiva näyte harjoitumaaottelussa, jossa leijonat löi kanadan 4-2. ruutu-peltonen akseli sahasi vaahteralehtipaitojen puolustuksen säleiköksi, pihlström yllätti itsensä kisakoneeseen ja norrena torjui jälleen pelottavan hyvin. tv2:n lähettämän matsin aikana veljekset ulvoivat sohvalla siihen malliin, että taas oli äidillä aihetta pään puisteluun.
fanaattinen elämöinti ei kuitenkaan päättynyt vielä kiekkomatsiin. kirsikkana kakun päällä odotti vielä mestarien liigan semifinaalilähetys old traffordilta: manu vs. ac milan. ja mikä matsi siitä syntyikään! 90 minuuttia täynnä huippusuorituksia ja dramatiikkaa. epäuskoiset kauhukuvat ja lasittuneet katseet vaihtuivatkin riemunkiljahduksiin ja manchesterilaisten uskomattomaan voittoon! 3-2! what a match.

että semmosta. kohta täytyy kyllä käydä aa-aa, vaikkei väsy vielä paljoa painakaan. syitä tähän kerrassaan härskiin unirytmiin on kaksi: NHL:n pudotuspelit ja äskettäin juostu, adrenaliinin liikkeelle laittanut piristävä lenkki.

vaan saisi se unimatti pikkuhiljaa sirklailla tännepäin ja lämätä meikäläistä päähän. kohta on nimittäin pakko vetää hirsiä, koska ruotsin tunti alkaa aamulla jo 8.reikäreikä! o-ou.

että eipä tässä muuta kuin sov gott ja hilipatihei!