tänään, elikkäs sunnuntaina alkoi jalkapallon afrikan maanosan mestaruusturnaus. voittajaehdokkaat on samat kuin aina yleensäkin: senegal, norsunluurannikko, nigeria, kamerun ja isäntämaa gahana. myös arabimaat (varsinkin tunisia, egypti ja marokko) on perinteisesti olleet kovia. nyt kun kisat käydään mustan afrikan puolella, pokaali matkannee kuitenkin päiväntasaajan eteläpuolelle.
ghana yllätti monet toissavuoden mm-kisoissa pelaamalla aivan jäätävää jalkapalloa. sitä samaa oli tarjolla iltapäivällä käydyssä avausottelussa, jonka eurosport televisioi suorana lähetyksenä. 'mustat tähdet' voitti kotiyleisön riemuksi guinean 2-1. joukkueen kirkkain tähti on ehdottomasti chelsean häikäisevä michel essien. kaveria on luonnehdittu itseään steven gerrardia paremmaksi, eikä syyttä.
myös kamerunilla ja nigerialla riittää megaluokan ykkösfutareita miehistöissään. ensiksi mainitun mielenkiintoisin nimi lienee niin ikään chelsean vasta parikymppinen john obi mikel. muita 'superkotkien' hurjia pyssyttäjiä ovat newcastlen obafemi martins ja middlesboroughn nwanko kanu.
kamerunin 'lannistumattomilla leijonilla' on sen sijaan marssittaa viheriölle barcelonan supermies samuel eto'o. maalivahti carlos idriss kamen nappaa palloja saman liigan espanyolissa.
kovista jengeistä huolimatta uskon norsunluurannikon sittenkin voittavan koko roskan. 'elefanttien' - ja samalla koko turnauksen - paras pelaaja on brittikenttien ahnain maalitykki dider drogba. arsenal-toppari kolo toure ja tämän barcassa pelaava pikkuveli aya ovat myös niin jäätäviä, että uskon keski-afrikan kingien nostavan mestaruuspokaalin suorille käsivarsilleen kisojen päätteeksi.
. . .
ei taaskaan huvita mennä nukkumaan. väsyttää kyllä, muttei nukuta.
asensin aamupäivällä windows vistan. kone ei sekoile enää niin pahasti, mikä on hemmetin hyvä homma. ehkä leikin nyt tällä uudella käyttiksellä ja järjestelen vaikka kovalevyn valokuva-albumeja, kunnes alkaa uni painaa silmää. ja siinä voikin mennä aikaa, koska kun räpsimisiä rupeaa ihmettelee ni sitä alkaa kelailee miten nopeesti aika meneekään.
kuvia ihmisistä, tilanteista, paikoista, tunnelmista. jpg-tiedostoja erilaisista ilmoista: hienoista kesäpäivistä, kirpeistä tammikuun pakkasista, aurinkoisista kevät touhuista, salamalla otettuja syksyn sateita. otoksia pihapeleistä, lukiosta, baarista, kaduilta. senaatintorilta, karlavägeniltä, champ élyseeltä, bayerin metsämaisemilta, tunturin juurelta.
aina kannattaa ottaa kuvia. kameran räplääminen meinaa usein unohtua, sillä hetkellä kun taltioitavaa tapahtuu. ja vaikkei tapahtuisikaan - kaikenlaiset asiat on ikuistamisen arvoisia. myöhemmin on iloinen siitä, että muisti näpsäistä kuvan.
haikea fiilis. palaan kuvien pariin, se auttaa muistamista.