IRC-Galleria

mitä tehdä, jos on hoitanu raha-asiansa päin ahteria ja verikoirat (saunalahti, nordea & vuokraemäntä) on kintereillä?

lähteä provinssiin karkuu tietysti.

jo tässä vaiheessa on selvää, että seinäjoen reissun jälkeen oon virallisesti maailman köyhin mies. ja köyhempikin. mut ei se mitää! rahaa ei voi verrata niihin kokemuksiin, joita saan kun pääsen tarpoo converset paskassa, juomaa kaljaa vesisateessa ja jututtaa bändejä bäkkärillä.

vesisateesta tuli muuten mieleen... ilmatieteen laitos on uhkaillu luontoäidin piiskaavan festarikansaa kunnon kuuroilla, mut yhtälailla voi myös paistaa aurinko. silti, olis varmaan hyvä varautua myös yllättäviin tulva-tilanteisiin. haluaisin ostaa saappaat, mutten mitä tahansa perustylsiä mustia nokioita: niiden pitäis olla hauskat ja värikkäät ja mielellään sellaset, joissa on dinosaurusten kuvia.

ellei vastaavia saapikkaita löydy, converset kelpaa varsin hyvin.

mitä paskasemmat, sitä enemmän ramonesit.

helvetin ison luunapin....

tsekatkaa miten taitava filppula on....

http://www.youtube.com/watch?v=3JTwb6IyJSs

siis huhhuh.

porukat tuli myöhään eilen illalla takasin suomeen. ne oli reissannu ystäväpariskuntansa kanssa pitkin pohjois-italiaa, ja tänään oonki saanu katella kyllästymiseen asti äidin nappaamia kuvia milanosta ja monzasta.

voi sitä aikaa kun äippä ei vielä osannut käyttää nykyajan vempeleitä. oli oikeastaa aika hauskaa olla aina höösäämässä ja neuvomassa, miten sähköpostiin lisätään liitetiedosto tai kuinka digikamera pistetään päälle. nyt se osaa kaiken ite. äiskähäiskä surffailee ihan kybällä pitkin netin bittiviidakoita (aika noloa, että alunperin oma äiti kutsu mut facebookiin) ja tykittää digipokkarinsa muistikortin täytee kuvamateriaalia, jota se sitten ihan innoissaan esittelee lapsilleen. pahus.

anyway, tässä on nyt ihmetelty oikein urakalla sekä kuva- että videomateriaalia sieltä italiaanojen muodin mekasta. mutta siinä missä milanon maisemat jesuiittojen rakentamine katedraaleineen ja ostosparatiisien merkkiliikkeet louis vuittonin näyteikkunoineen alkaa jo pursuta ulos korvista, tuliaisia kohtaan löytyy vielä mielenkiintoa. saatiin nimittäin vilin kanssa aimo läjä jalkapalloseura interin fanikamaa, yeahh!! foo-ooorza inter, foo-oo-ooorza inteee-eeer.

iskän hankkiman sinimusta-väritteisen fanikaman lisäks pokattiin vielä kuteita, jotka äiti oli kaikessa kiltteydessään valinnu paikallisen nuorison pukeutuimiskoodia myötäillen. äidin mukaan italialaisjäpät käyttää paljon värikkäitä housuja.

"meinasin ostaa teillekin sellaset kirkkaan vihreet pöksyt, ne oli niin ilosen näkösiä. eiks ois ollu kivat!", äiskä naureskeli.

mua ei paljon naurattanu.

tai mistäs sitä tietää, ehkä vielä jonain päivänä ymmärrän "hyvän päälle", kun etelä-euroopan uudet tuulet puhaltelee suomen perämetsiin. siihen asti tyydyn kuitenki vaatimattomana pohjolan poikana perinteisempiin farkkuihin ja länsinaapurin cheap mondayhin.

YLE lähettää kisoista yli 68 tuntia jalkapallolähetyksiä.

taistelu pokaalista alkoi eilen. sveitsi - tshekki ja portugali - turkki -matsien jälkeen mulla on sohvalla istumista enää jäljellä sellaset... vajaa 65 tuntia?

hmm.

oonpas ilonen! äsken tuli sikahyviä uutisia oikein kaksin kappalein:

1) pääsin opiskelemaan mediakouluun!
2) akkreditointi provinssiin meni läpi ja saan pressikortin!

ei jumalauta. OLO ON KU FILPPULALLA!!!

kouluun pääseminen on hienoista hienoin homma, mut ei pressi-lätyskä oo sekään yhtään hullumpi. seinäjoen übertapahtuman media-mimmi sano puhelimessa, että pääsen heilumaa bäkkäreille ja muille alueille siinä missä muutkin alan värväytyneet. mielenkiintosta.

jos säkä käy, pääsen ehkä jututtamaa jotain seuraavista esiintyjistä:

foo fighters (us), linkin park (us), serj tankian (us), hardcore superstar (swe), the sounds (swe), coheed and cambria (us), the dø (fin/fra), danko jones (can), billy talent (can), black lips (us), paramore (us), JUSTICE (FRA), municipal waste (usa), emmanuel jal (sud/uk), rebellion the recaller (gam), dinosaur jr., apulanta, eläkeläiset, tuomari nurmio & hunajaluut, diablo, mokoma, stam1na, rotten sound, lauri tähkä ja elonkerjuu, ismo alanko teholla, herra ylppö & ihmiset, negative, stella, disco ensemble, von hertzen brothers, jenni vartiainen, pepe deluxe, kari peitsamon skootteri, yup, cmx, scandinavian music group, pauli hanhiniemi & hehkumo, rytmihäiriö, jippu, sara, paula koivuniemi, veltto v. & sammas, mikko torvisen viihdeorkesteri (LOL), karoshi lovers, kometa, samettivallankumous, absoluuttinen nollapiste, speed limit, astrid swan, umbra, the friend, goon, downstairs, asa & jätkäjätkät, smokesuit, celesty, micragirls...

vielä olis viikko venailtavaa.

kun valtteri filppula ensimmäisen kerran 80-luvun lopulla osallistui myyrmäessä paikallisen juniorijoukkueen kiekkokouluun, kaveri tuskin uskalsi kuvitella vielä jonain päivänä voittavansa stanley cupin.

niin kuitenkin kävi. toissayönä suomen aikaa 24-vuotiaasta EVU:n (etelä-vantaan urheilijoiden) kasvatista tuli kautta aikain seitsemäs suomalainen NHL-mestari. voittaja isolla v:llä, varma tulevaisuuden legenda.

eikä detroit red wingsin punanutussa viilettävä filppula edes ollut mikään täytemies joukkueessaan, päinvastoin. koko kauden loistavasti pelannut 'valle' sai finaaleissakin kunnolla peliaikaa, ja kiitti luottamuksesta mm. iskemällä komean maalin kannun kohtalon sinetöineessä kuudennessa ottelussa. uskomaton suoritus.

omien sanojensa mukaan filppula ei osannut päätössummerin soidessa muuta kuin huutaa. filppulalla ei ole kunnollisia muistikuvia siitä, kuka jäällä juhlineista pelikavereista ojensi pokaalin hänelle ja kenelle sen edelleen antoi. vasta pukukopissa tyttöystävän märkä moiskaus palautteli vantaalaista takaisin tähän elämään. vastaavanlaista tunnetta voi vain yrittää kuvitella. mutta vain yrittää.

stanley cup. koko maailman vaikeimmin voitettavissa oleva kiertopalkinto. jokaisen kiekkoa koskaan vähäänkään pelanneen suurin unelma. tarunhohtoinen kannu, jonka filppula nosti onnesta itkien käsiensä varaan ja tuuletteli sitten hullun lailla.

onnea, valtteri.

tää entry mahdollistui sen ansiosta, että maltoin mieleni. oli nimittäin enemmän ku lähellä, etten olis jatkanu erittäin onnistunutta iltaa vielä erittäin paljon myöhempään.

kävin juhon kanssa pizzalla ja sitte arvottii tiemme fredalle. kaverini mitja pyöräytteli levyjä bar loosessa, jossa teemana oli french-electro. aika kulu ku jääkiekkoa tai jalkapalloa katellessa - ihan humpsh vaan. kaljaa, ilta-aurinkoa, sebastien tellieriä ja hyvää läppää. muuta ei tarvittu.

hra tellier on muuten aika jännä tapaus. vasta vähän aikaa sitten naureskelin kaverilleni, joka hehkutti ranskalla olevan aivan yliveto euroviisuedustaja. silloin viittasin kintaalla sekä viisuille että niiden esittäjälle, telliereille, mutta nyt lähinnä hävettää.

sebastien tellier on ihavitukova.

noniin, ranskalaisen patonkifiilistelyn jälkeen vedettii bisset huivii vielä mbarin terassilla ja käppäiltii pitkin katuja. sitte oli pakko tulla kämpille: huomenna on nimittäin oikeesti tärkee päivä (aikuisten oikeesti)! mediakoulun valintakokeiden kanssa ei oo leikkiminen.

onneks ei tuu olee krapulaa. mut vois melkein olla, kiitos tellierin rennon soitannan.

KOHTA TULEE NHL-LÄPPÄÄ!

but first, pari notificationsia sitte viime merkinnän:

. . .

siskon ylppärit meni jäätävän hyvin. keli osu kohalleen ku mannen mora poliisin kylkee, tarjoilut pelas viimesen päälle, 80 juhlavierasta oli ku kotonaan ja - mikä tärkeintä - mut ja vili vapautettii kahleista. ei tarvinnu enää raataa, vaan oli aika juhlan! ja mehä juhlittii....

partyjen jälkee lähin juuson kaa lahtee bailaa. eka arvottii kariksessa (LOLLOLOLOL) ihan vaa nostalgia mielessä. ja voi virta päälle sitä menoa! karirannan teinihelvetti oli näemmä vuosien saatossa muuttunu suorastaa saatanalliseks pätsiks: japanihörhöt itki meikit silmillä, emopojat rypi omassa yrjössään pitkin nurmikoita, orimattilan amikset tappeli naamat auki ja arabit pisti suomipoikia nippuun muuten vaan. ei tarvi olla mikää keisari arvatakseen, et tän kaiken nähtyämme jatkettii sieltä matkaa aika nopeesti eteenpäin.

seuraavaks arvottii rockiin, jossa ilokseni törmäsin vanhaan duunikaverii hennesiltä. sitte kontattii onnelan jonoo, jossa 40min venailu vihdoin palkittii syntisen discopallon alla. kanye west raikas, neonvalot tykitti silmii ja meikä oli liekeissä.... erittäin onnistunu lauantai.

sunnuntaina puuskutin aurinkolasit päässä takasi kotii. meille oli once again kokoontunu sukua. tällä kertaa vedettii rääppiäis-kakkuja ja ne jotka pysty, otti keittoo. mä en pystyny.

joka vuos kesäkuun ekana sunnuntaina sadat mopot huristelee vesijärven ympäri. en tiedä miten pitkää se on järjestetty, mut meillä on nyt suvun kanssa muodostunu jonkinlaiseks perinteeks seurata näitä ajoja. tämä siks, että moporeitti kulkee pitkin paimelan rantatietä ihan siitä kodin vierestä, joten tänäkin vuonna roudattii pöydät, tuolit ja naposteltavaa tienvartee ja tsekattii miten toinen toistaa huvittavammat tunturit mateli ohi. ja kaikille morjestettiin.

tän viikon oon ollu stadissa. nykysien hommien hiekka tiimalasissa alkaa valua olemattomiin, koska irtisanoin itteni eilen. loppuviikkoki on helppo, kun huominen on vapaa mediakoulun pääsykokeiden takia. perjantaina on vika duunipäivä tätä scheissea, vitujees.

. . .

ja sitte NHL-LÄPPÄÄ!!!

tilannehan on seuraava: detroit red wings vs. pittsburgh penguins. valtteri filppulan detroit johtaa jarkko ruudun (kuvassa) pittsburghia otteluvoitoin 3-2, ja stanley cupin voittamiseen vaaditaan neljä voittoa. finaalit on jännittävämmät ku koskaan.

oon valmis ryhtymään vaikka muslimiks ja kumartamaan sen 200 kertaa päivässä mekkaan päin, jos se vaan yhtään auttais sarjan venymistä seitsemänteen peliin. miettikää nyt!!! legendaarinen GAME SEVEN. finaalien tähänastinen käsikirjoitus on ollut kaikessa mahtavuudessaan niin hermojariipivä, että lordi stanleyn pytyn kohtalo ansaitsee arvoisensa päätöksen. ja se päätös on game seven.

silti, detroit yrittää varmasti päästä kaatelemaan kuohujuomaa jo ens yönä. edellismatsin tappiosta kyrsiintyneillä autokaupunkilaisilla tulee kuitenkin olemaa kaikkea muuta ku helppoa, sillä penguins on kotonaan paha vastus - varsinkin nyt, kun panokset on näin tähtitieteelliset.

en yllättyis, vaikka huomenaamulla avatessani ylen teksti-tv:n sivulta 235 ruudussa komeilis detroitin voittolukemat. toisaalta kaukaa ei hae sekään, että höyryjunan lailla hurmoksellisen kotiyleisönsä edessä painava penguins punnertaisi sarjan tasoihin. mitä tahansa voi tapahtua.

huomiota jengeistä:

- jos penguinsin maalivahti marc-andre fleury jatkaa samaan malliin, ratkaisu siirtyy game 7:ään ja nuoresta kanukkivahdista leivotaan MVP (playoffien arvokkain pelaaja).

- jevgeni malkin alkaa vihdoin heräillä horroksesta. sid the kid (sidney crosby) ja marian hossa on jo valmiiks ilmiliekeissä.

- henrik zetterberg ja pavel datsjuk tekee ylivoimalla selvää jälkeä mistä tahansa jengistä. jos penguins hölmöilee ittensä jäähypenkille ja nää kundit pääsee jauhamaan yv:lle... adios, pens.

- en edelleenkään luota detroitin veskaan, chris osgoodiin. ihan kelpo perusvahti, mutta ei silti lähellekään samaa tasoa toisessa päässä kenttää seisovan fleuryn kanssa. 'ozzie' on kokenu, mutta myös vähän kankea ja vanhanaikainen. detroitin pakkeina en luottais liikaa maalivahtiinsa. hörrrps!

- niinku kovissa peleissä yleensä, ratkaisijaks saattaa nousta joku duunariketjun kaveri: detroitin bryan helmer, kirk maltby, dan cleary ja jiri hudler on aika tasoissa penguinsin jordan staalin, maxime talbotin, ruudun ja tyler kennedyn kanssa.

huhhuh, hullun jännä peli tulossa ens yönä. mitähän tapahtuu?

en meinaa pysyä housissani.

hiomakone on laulanu aamusta iltaan. vasta äsken ehdin heittää kaverit bändikämpälle, jonka jälkee kävin makuunissa, lenkillä ja saunassa.

nyt vedän lonkeroa. otto-tölkin kyljessä lukee jäämustikka.

normaalisti vedän bissee, mut tän päivän urakan jälkeen tääkin maistuu taivaalliselta.

huomenna ei tarvi tehä onneks mitää muuta, ku

- halata siskoa
- syödä kakkua
- dokata

oh man... vitujees.