Elämä on sitä kun tuntee onnistuvansa jossain. Kun tuntee saavansa jotakin ilman että yrittää mitään. On vain. Elämä on sitä kun saa istua meren rannassa ja olla hiljaa. Odottaa. Kuunnella. Elämä on sitä kun saa joka päivä oppia jotain uutta. Ja sitä kun saa hetkeksi jättää sen mikä on todellista ja hypätä siihen mikä voisi olla. Elämä on jotain sellaista joka on kuin iso kasa kultaa, meille jokaiselle annettu. Se kuinka paljon me sitä halutaan työstää, kuumentaa, muovata, tehdä omannäköiseksi ja meidän Luojamme näköiseksi on meistä itsestämme kiinni. Itse oon huomannu kuinka helppoa olisi jättää kultakasa koskemattomaksi, koska kullan työstäminen sattuu. Mutta kuinka kaunista voi olla lopputulos jos ei välitä kivusta. Jos ei anna pelolle periksi. Jos ei kuuntele ihmisiä kun ne sanovat, et ikinä tulee onnistumaan kultakasasi kanssa. Mutta kun me suljetaan silmämme näkemästä niitä rajoja mitä muut näkee, ja ollaan luovia. Ja uskotaan siihen että me onnistutaan. Siihen että Jumala on meidän kanssa. Niin kaikki on mahdollista, jokaiselle. Joka uskoo. Amen.