Nukuttaa. Otin juuri äsken talteen kaikki aiemmat sepustukseni tähän galtsuun: 48sivua :D selkeesti juttua riittänyt.
Ei ole aikoihin tapahtunut mitään erikoista ja merkitsemisen arvoista. Karen on Irlannissa juurihoidon takia tämän viikon, mulla ois minorkurssi ja oon sen verran kipeä että voin hyvällä omallatunnolla skipata sen tänään (ei se ny oon niin justiinsa, eihän), ja en (onneksi??:p) päässyt La Traviata -prokkikseen, niin voin sitten fiilistellä lokakuun Helsinkiä. AWWWW sanon mä.
Yhtäkkiä tuossa tuli taas mieleen jostain syystä (älkää ikinä kysykö mun ajatusketjun etemisen mahdollisuuksia, että miten ihmeessä..) ne meidän (minä,liisa,titti&laura ja oliko muita vielä) hälytys 911 -parodianäytelmät penskoina. Meillä oli pienet leluautot as ambulanssi ja jotain, sitten joku aina näytteli william shatneria "Minä olen William Shatner ja tämä on Hälytys 911". Muistan ehkä parhaiten sen kerran, kun kyseessä oli piraijanpurema. Sain näytellä SEKä piraijaa ETTÄ shatneria!
Silminnäkijä: "En ollut koskaan nähnyt niin pahaa piraijanpuremaa..."
Tarinan pelastava sankari: "Kuulin vain huudon ja lähdin juoksemaan. Jokainen olisi tehnyt samoin minun sijassani."
Oi niitä lapsuusmuistoja! Harmi (tai ehkä hyvä) ettei noistakaan näytelmistä ole jäänyt mitään todistusaineistoa. x]
E