IRC-Galleria

Kyllä on vilkas torstai minulla tänä vuona. Vähän haikea olo on, kun KOKO MUU PERHE mummeineen päineen on Raumalla... Vaikka niinhän se sanonta menee, että jos ei mistään luovu, ei mitään uutta voi saada ja toisaalta että jos saa jotain, on samalla luovuttava jostain. Täällä on huomenna Eurooppalainen Brunssi Michéllä, ja minä kun olin huolissani että yksin pittää kököttää koko pääsiäinen :) Tiskivuori pieneni aika mukavasti (joo, oliko taas kirjaimellisesti kaikki käyttöastiat likasia, kyllä musta hyvä emäntä vielä tulee) ja kohta on taas vuorossa bakning finske bulla... Ei ne kuitenkaan onnistu kun viime kerralla tuli niin hyviä, ja kun ei ne koskaan onnistu peräkkäin. :/
Tuli hirvee haikeus lattareihin taas. Koulusta oli tanssianalyysin kurssille tehtävä, että tutkii ja kartottaa jonkun spesiaalin tanssityylin, jota ei meiän laitoksella opeteta, ja sitten päädyin rumbaan <3 Tuli viisastuttua itsekin, ja oikeesti niiiiiiin tekkee mieli oppia noita tuollaisia. Mutta aika kivat koulutehtävät meillä :) Tuollasia vois kai tehdä ihan vapaaehtoisestikin, mutta minkäs tekee kun se itsensäsivistäminen on niin raskasta hommaa:p Viikonlopun mittaan pitäisi viimeistellä mokoma kirjotelma plus kahlata anatomian ja tanssihistorian alue läpi ja alkaa kirjottaa tanssihistorian esseetä ja alustaa sooloa ja uaaa. Tänään oli mukava ilmakin ulkona ja hyödynsinkö? Mikähän se juttu on että aina, jos tulee joku lempeän leppoisa aurinkoilma, tulee kamalan syyllinen olo kun ei ole ulkona. Vaikuttaa se sää sisälläkin mielialaan, minulla ainaki!
Oon saanu ihan kauheena pääsiäislahjoja!! Tulee ihan joulu tai lapsuus mieleen. Siis suomenmaalta lähetettyjä.

Baka baka bulla -->
Elise conqistori

Louhisaaren kartano, käytiin siellä joskus kun olin iiihan jotain mitä oisin ollut. Sitten kertoivat juttua että se on joku kummitteleva paikka, en muista ihan tarkkaan miten se juttu meni, mutta siihen liittyi komero ja tyttö ja kauhiat äänet >:o Nyt yksi kaveri oli käymässä jollain Varsinais-Suomikierroksella ja mainitsi käyneensä siellä ja nakkasi kuvaa kehiin, liekö yleinen uniahdistus myös asialla, mutta näin ihan kauhian unen, missä oli just sellainen traditionelli pahishaamu söpön pikkutytön olomuodossa. Hyi. Heräsin joskus 5:15 ja ahisti ihan liikaa ja ja!
Sitten, kun ilman unia on vähän hankala jaksaa niin kyrsii tuo ettei saa nukutuksi. Ennen ei huvittanut, nyt ei huvita + heräilee ihan kummallisiin aikoihin yöllä ja sitten ei mikkään oo hyvin! Yhyy.
Koulussa kevenee onneksi. Just kivaa siellä nyt, sentään. Mutta niisk viil noita unia :( Kantsis olla epäherkkis, eikö.

Päivän huonous, puhetta kauneusgeeneistä...
"Miksi Englannin kuningasperheellä sitten on isot korvat
- Pittää olla isot korvat et kuulee mitä valtakunnassa puhutaan!"
Oisko samaa sarjaa langatonverkkokeskustelusta:
"enpä ole pahemmin vieraissa verkoissa pelehtinyt.
- Uskoton hämähäkki pelehtii vieraissa verkoissa...!"
Ja älkäämme unohtako Ruotsalaista hiihtokeskusta, nimeltä HärSki...

Näitäkää ei jaksa tajuta kuin ehkä Liisa :D

E hyvin hyvin väsyneenä

Eilen opiskelin anatomiaa, kunniakkaana opiskelijana sain jopa 11 sivua kahlattua läpi -.-
Mutta se olikin vallan hieno kirja, kun siinä oli alkusanat itse Jírì Kyliánilta!!!! Ja samaten tuli taas luettua huolellisemmin läpi tuon opettajan meriittilistaa ja kyllä: työskentelee mm. NDT-n ja Het nationale Balletin ja Internationale Dans Theaterin kanssa plus sitten oppilaitoksissa. Tuli siis vaan mieleen, että on vähän isommat ympyrät kuin kotona... Siellä on samat naamat koko elämänläpi ja niiiiiin pienissä piireissä että ahdistais jos sattuis hoksaamaan D: Ja tottakai nämä pienten piirien queenit aina ajattelee olevansa jotain Suuren Maailman Luokkaa :] hei onhan se vähän huvittava ajatus nyt kuitenkin.
Mitähän mun piti sanoa? unohdin... No anyway, oikeasti aika siistiä olla mukana näissä eurooppalaisissa tanssipiireissä edes viiden linkin kautta :) Samaten, kun aloin kirjoittamaan tanssihistorian esseetä, tuli sellainen jännä olo, että historia on aika siisti jatkumo, ja lisäksi, että innostun koko ajan enemmän tanssimaailmasta, mitä enemmän siitä tiedän.
Yksi tavoitesuunnitelma lisää: Ensi syksyn Edinburghin International festivalssille katsomaan jotain tanssiesityksiä. Jos on rahaa.... Skotlannin Baletti ja Trisha Brown company vai mikähän se sukunimi olikaan. Ei oo skotlanti ees niin kaukana täältä!
Elise maailman pyörteissä

Tein elämäni ihan ekat kanelipullat ihan alusta ihan loppuun!! :D ja ne onnistui! Jos ois ollu isompi uuni ja pelti niin niistä ois voinu tulla nättejäkin :] no ei ees ole rumia. Niin. Katotaas mitä paikalliset tuumaa niistä..:)

Viikon päästä on pääsiäinen.. hullua, viime pääsiäistä lukuunottamatta oon viettänyt kai kaikki pääsiäiset Raumalla. Voi tulla vähän hassu olo. Michele on täällä, Karen lähtee kotiin siksi viikonlopuksi, mutta hommaa riittää ja lomailu saattaa jäähä:( Anatomian ja tanssihistorian teoria-alueet pitää opiskella, ja sitten kaikkea pientä siinä sivussa. CDK-sooloa loppukokeisiin ja apua nekin ressaannuttaa :( Haah kuulin juuri vetäneeni täydellisesti tanssianalyysin välikokeessa! voi vihne, ei mulla teoriajutut yleensä onnaa. Piristävää vaihtelua hei..

Huomenna on aprillipäivä. Huhu :) Ei taida tulla aprillattua ihmisiä. Oonko ehkä kerran elämässäni, tai ehkä kahesti, onnistunut siinäkin, kuka tyhjäpää senkin tavan on keksiny?

Aivot kumisee tyhjyyttään.. VAROITUS!! LIIKA TAIKINANSYÖNTI VIE AIVOSOLUT LOMALLE
Elisje

"In order for the light to shine so brightly, the darkness must be present."

NDT <3<3<3

Tällä kertaa oli vuorossa Nederlands Dans Theater II, odotukset ei (miksi ihmeessä??) olleet kovin korkealla, ja sitten sai jotain sellaista, mistä ei osaa enää oikein unelmoidakaan. Teokset Postscript, Spit ja Sleight of Hand oli TÄÄLLÄ meikän KOTIKAUPUNGISSA, kahden jälkimmäisen maailmanensi-ilta-kiertue. En ala kuvailemaan noita teoksia, lässähtää kuin kakku huutamisesta, sanon vain, että joka ikinen sekunti puolentoista tunnin ajan olin kuin jossain unessa, niin lumoavassa ja kauniissa ja toisaalta pelottavassakin, olisi voinut upota siihen maailmaan vuosiksi. Rehellisesti. Liioittelematta. Musiikin, tanssin, uskomattoman kauniiden ihmisvartaloiden yhteissumma - en edes tiennyt, että tanssi voi olla noin kaunista!: ´I Plus että ihan käsittämättömän taitavia ja liikkuvia tanssijoita. Tuumasin siinä sitten, että jos nukkuisi spagaatissa ja heräisi kolmen kieppeillä vaihtamaan jalat toisinpäin..:D

Oli kesäpäivä tänään. Mittarissa +18c, aamu alkoi todella todella tahmaisesti outojen unien ja kummallisen heräämisen (sattumalta heräsin noin kello 7, puhelin oli menny kiinni kun akku loppui, lyckades) ja enenen halua kouluun tänään -olon jälkeen sain ihan hienon päivän. Tanssitunnit sujui (paitsi graham, opettaja ei oo korjannu mua ja nyt se sitte korjasi ja on vaikka mitä pielessä, tiivistettynä oon liian mukavuudenhaluinen), päivällinen tyttöjen kans ulkona ja sitten tuo tanssiesitys vielä illalla. Oi elämän ihanuutta... Hymyilin kuin aivovajaa polkiessani takaisin keskustaan ennen päivällistä, oli hyväfiilis ja kesäilma ja Five Corners Quintet kuulokkeista ja ja!

Jos nyt menisi venyttämään sitä koipea korvaan..., tavoitteita on hyvä olla olemassa...!!
Elsje

Se on päätetty sit :D Lähtään vuoden päästä kesällä kiertämään noi Thaimaat ja Kambodziat ja vastaavat. Muu ei maksa oikeasti, kuin lennot... Eläminen on niin halpaa että itkettää. Oltiin illallisella Philippalla, se oli viime kesänä siellä, ja nähtiin kaikkia ihan valtavan hienoja kuvia :o Turkoosia vettäkin löytyy :)
Nyt sitten.... Etsintäkuulutetaan seikkailunhaluisia, tervehenkisiä, sosiaalisia ihmisiä matkaseuraksi! Kädet ilmaan nyt \o/ !! Porukalla on jokatapauksessa kivempaa mennä, entä etenkään kolmantena jonkun pariskunnan kanssa, olkoonkin pariskunta kuinka kiva tahansa. :p Ja jos reitinkin suunnittelee ennakkoon, niin ei pahemmin passaa tulla riitoja, että mihin seuraavaksi.
Matkustaminen_olisi_ihanaa. :I Pitäisi vaan olla rikas, todella ahkera+vähillä unilla pärjäävä työkykyinen tai jotain, että olisi sitä massiakin lähteä. Onhan raha vain rahaa mutta silti... Se, joka sanoi, ettei raha tee onnelliseksi, oli väärässä. Ei sillä ystäviä saa, eikä rakkautta, eikä varmaan kärsivällisyyttäkään, mutta aikalailla elämänlaatua nostavia asioita joka tapauksessa :I
Totta kai kuuluisi keskittyä olemaan tyytyväinen siihen mitä on. Mutta hei toisaalta, kuka sitten saavuttaisi ikinä yhtään mitään?
Aasia, here we come!
Elisje

Joo... intternet tarjoaa parastaan:

http://www.vaahtokylpy.net/horoskooppi/rakkaus.shtml

--Kaikista parasta tuossa on se, että noi PITÄÄ PAIKKANSA :I Tulipahan opittua itsestä muutama käytösmalli syineen päivineen ^.^


E

Nyt ryssii vanhoja muistoja oikein olan takaa mieleen. Tässäpä viimeisin:
Keväällä 2000, 9-luokan maatalousharjotteluviikolla lähettiin Katan kans Tapolan tilalle Orimattilaan. Oli aika hauska veto. Ensimmäiseksi kun päästiin junasta ni piti soitella eestaas ja hämmentyä ja sitten päästiin lehmänhajuiseen pakuun muutamien kummien hyyppien kaa... Tervetulemas landelle! Sitten saatiin ihan oma talo käyttöön siellä kyläyhteisössä. Kehitettiin kans ihan hullut kummitusjutut siellä :)) Samaten se saksalainen maanviljelijäköriläs, jonka kanssa istutettiin jollain perverssillä vaunulla sipuleita peltoon, kertoi jotain todella epämääräistä jostain "lapsikansasta Lahdesta, jotka asui siinä talossa ja kuoli". Huu?
Kyläyhteisö: cp-vammaisia kommunikointikykyisiä ihmisiä, sitten tämä ns. pääperhe ja jonkinsortin tilan isäntä, jotain irtonaisia tyyppejä joista ei ottanut tolkkua, sit yksi ihan yliherkku saksalainen (epäilimme homoksi) ja sitten yksi Mikko, mein ikäluokkaa Helsingistä, kuulemma. Mikko oli söpö! Tosin siinä ilmeni rasittavia piirteitä ihan aluksi, kun se hörötteli meille tyttöpoloille kaupungista. Tuumasin siinä toki äijämäisesti, että ei varmana naura enää viikon lopuksi! Piti sit vääntää sipulia peltoon ja nostella isoja sadetusletkuja kuin kunnon äijät sentään.
Jotenkin ihana ja haikea ajatus, että kaikki tuollaiset tapahtumat tulevat, menevät ja haihtuvat sitten, jää jotain muistoja, mutta kuka voi olla varma muistojen todellisuudesta? Jos kehittää mielessään jonkun asian, ja sitten pitää sitä muistona, mutta onko se todella tapahtunut? Selkeästi oli harvinaisen mieleenpainuva viikko, kun vieläkin muistaa ihan hyvin jotain juttuja :) Porottavan hohkaavan auringon kuivan pellon laidalla, järettömät määrät oransseja sipulisäkkejä, yläaitan jonka pihalla palaveerattiin, toi söötti capoeirajäbä ja saksalaiset homot ja ... Mitäs kaikkea! Ampiaisia kummitustalossa! Se oli ihan totta aika pelottava se talo :< Sen nimi oli Kielorinne, ja sitten tyylillemme uskollisena ristittiin se uudestaan Kuolorinteeksi :DD mahtavat jutut oli kyllä. Muistan kun olin ihan hullun kade kun Kata sai hengailla sen Mikon kanssa pelloilla ja meikä oli jumissa sen Christianin körilään ja huonon suomen kanssa siinä ihme istutusvaunussa :]
Ei vaan ihan totta, joskus tuollainen maalaisromantiikka on just niin huippua. Suosittelen lämpimästi. Tuli sellaisia äijämäisen perverssejä itseensätyytyväisyyden hetkiä, esim, kun sai roudattua tuhat kiloa painavat letkurullat pellolta ja rystyset ruvella tunkenut sipulia kolme päivää KUIVAAN maahan.
Ei se Mikkokaan enää lähtöpäivänä meille nauranu :< Vois jopa väittää, että oli haikeankin oloinen :] No siis kelaa meillä oli hyvät ruletukset siellä pelloilla monesti, volttien heittelyä ja käsilläseisontaa ja perunoitten nakkelua peltoon. Hakkaa cp-seuran kyllä... väittäisin.
Suomen maaseutu <3 On siinä oikeasti aikalailla kannattavia puolia :)
Elise

p.s. grahamin ja jazzin opettajilta hyvää palautetta tänään <3 voittokulku jatkuu \o/ *puunkoputus*

Eikö ole aika jännää, että jokainen meistä noudattaa samaa evoluution kaavaa? jostain alkueliöstä kalaksi, sammakoksi, nisäkkääksi, sitten tulemme maailmaan kuin valas rantaan, yhtenä kiinteänä kappaleena. Sitten pikkuhiljaa saa nostettua pään, ryömittyä eteenpäin, noustua istumaan (hurrraaaa kädet vapaaksi!!) ja lopulta seisomaan. Konttausvaiheessa maailma saattaa olla tosi ärsyttävä; näkee kaikkea jännää mutta ei voi napata sitä mukaansa, kun siinä vaiheessa vielä on nelijalkainen ja kädetön otus.
Sekin on aika jännää, että oikeastaan koko "siviilisaatio" on perustettu käsillä. Luontoa lukuunottamatta, liki kaikki on tuotettu perimmäisillään ihmisten käsillä. Yksi ainoa asia mitä ei voi tuottaa käsillä ollenkaan: laulu. Onkohan se syy siihen, miksi se alun aikojaan oli muka jotenkin jumalallinen ja viestiä jostain muualta? En edelleenkään väitä olevani sinänsä kristitty, mutta täytyy myöntää, että sillointällöin laulu ei kuulosta kovin maalliselta.
Onko kaikki muu taide jossain määrin ihmiskäsien tulos? Täytyy kuitenkin pitää mielessä, ainakin alitajunnan tasolla, että kaikki taide on kotoisin persoonasta (nyt puhutaan ihmistaiteesta, anteeksi muut eläimet ja luonnon vastustamaton taide); jokaisen tietoisen taideteoksen, on se mitä hyvänsä, takana on kokonainen oma maailma, taiteilijan maailmankatsomus, filosofia, muistot, ajatukset. Siksi ehkä taidetta ei tulisi kokea vain ohimennen, vaan edes pienen hetken sukeltaa sinne takana olevaan maailmaan. Saattaisi avata ihan mielenkiintoisia ajatuksia itse kullekin.

En muuten tahdokaan. Koska sillä hetkellä, kun järki ja sydän kulkevat yhdessä, loppuu mielikuvitus.

E

p.s. Tänään olisi lenkkipäivä ja ulkona sataa. Tänään olisi myös lukupäivä, minkähän tekosyyn sen välttämiselle keksisi?:p

Alan ymmärtää ihmisiä, jotka tahtoo iPod nanon tai jotain sensuuruista, vaikka ennen naureskelin ettei mitään pointtia. Siinä ois kovasti pointtia siinä vaiheessa, kun menee koululle reenaamaan lauantaina - reenibiisit, improbiisit, soolobiisit, pyöräily-chillailubiisit... ja niitähän riittää... Yhtäkkiä alkaa se ka. 60 biisin valikoima tuntua pieneltä >:] siis kun muka hirveä säätäminen niitten biisien latailun ja poistelun kanssa:I
Mmmh no jokatapauksessa. Aloin tänään miettimään, josko se helpottais tanssikoulutuselämää, jos alkaisi uskomaan ihan kunnolla omaan tekemiseensä. Negatiiviset ajatukset on aika tyhmiä sinänsä. Mutta kun, siinä on oikeasti se vaara, että sitten muuttuu hirveäksi biaatsiksi:I Olen jo ihan hyvällä matkalla siihen, oikeasti :p siis, kun ei jaksa välittää siitä, onko mahdollisimman avulias ja ystävällinen KAIKILLE. Jotkut on! ja sitten kärsivät ihan kamalasta stressistä mm siksi, kun kaverit(näennäiskaverit) on inhottavia ja käyttää hyväksi. Ottaisin mielelläni käytännön, että on niille kiva keille haluaa olla plus ketkä ansaitsee sen. Nyt ei sit ajatella tapauksia joille kyllä haluaisi kovasti kivailla, mutta jotka ei tod ansaitse sitä... Niitäkin siis on.
Niin mikä hyväfiilisperjantai? Keith-Derrick taas alko kiltiksi meikälle. Meinasin ihan vilpittömästi alkaa pillittämään, kun se tuumasi taas kovin huolehtivan lempeästi että "työskentelet oikein hyvin" ja ... miten suomennetaan fiksusti "using what you have"?? Sitten tää jopa myönsi olleensa vittumainen, ikävä kyllä syy meni meikältä vähän ohi:p ah tuli mieleen se kerta, kun se tuumasi tunnilla että "tiiän et oon mulkkumainen, mut se on teidän omaksi parhaaksi" ja sit meikä semirepeili sille, niin se vaan katto takas et "haha ja nyt Elise miettii että joo, se on oikeassa.." Hävetti x[ Puhumattakaan tosiaan siitä, että tiistainako se oli, onnistuin nakkaamaan grande battementin armaan opettajani haaroihin :p sen syy kun oli väärässä paikassa korjaamassa mun asentoa eikä älynny väistää!! :(
(toi ihqboksin ylimmäinen uros on muuten tää meikän balsuope..:] )
Niin, no, oli mukavat toasti-kaakaohetket Michelen kanssa. Sekin. Ja löysin uusia tanssikamppeita joihin EI ois ollut varaa, ja vihdoin (kolmannessa kaupassa tärppäs) sain ostettua sen 3,5mmjack-RCAx2-piuhan. On mulla jännä elämä!!! Varmana on!!!
Elisje