IRC-Galleria

Kouvolan kaupungin säädöskokoelman "Kouvolan nuorisoparlamentin toimintasäänön" 1§ sanoo seuraavaa:

"Kouvolan nuorisoparlamentti edustaa Kouvolassa opiskelevia nuoria. Nuorisoparlamentin tarkoituksena on
[1] edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia Kouvolassa
[2] olla nuorten vaikuttamiskanava nuoria koskevissa asioissa
[3] tuoda nuorten näkökulma esille kaupungin päätöksenteossa
[4] hoitaa nuorisoparlamentin toimialaan kuuluvat tai kaupungin eri toimialojen sille antamat tehtävät."

Ilmeisesti kohdalla 1 tarkoitetaan poliittista osallistumista, vaikuttamista sekä toimintaa. Joku voisi väittää, että "toimintamahdollisuuksilla" viitataan nuorisotoimintaan, johon kaikenkarvaiset tapahtumat yms. sisältyvät. Kuitenkaan näin ei mitä ilmeisimmin ole, koska täysin irrationaalista ympätä nuorisotoiminta poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen kanssa samaan kohtaan. Näin ollen voimme todeta, että kohta 1 tarkoittaa sitä, että "nuorisoparlamentin tulee edistää nuorten poliittista osallistumista, poliittista vaikuttamista ja poliittista toimintaa Kouvolassa".

Kohta 2 on päivänselvä: nuorisoparlamentin tehtävä on välittää nuorten mielipiteitä kaupunginvaltuustolle ja tehdä aloitteita nuorten mielipiteitä ohjenuoranaan käyttäen.

Kohta 3 on se, mikä alun perin oli nuorisovaltuustojen idea - se on se, mihin kaksi edellistä kohtaa tähtäävät. Nuorisoparlamentin alkuperäinen tarkoitus nimittäin on valvoa nuorten oikeuksien toteutumista kunnallispolitiikassa: "Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on toimia oman alueensa nuorten edunvalvojana." (Suomenkielinen Wikipedia: Nuorisovaltuusto. 23.1.2008.)

Neljäs kohta on selkeä. Tilaaja-tuottaja -mallissa voisimme ajatella kaupunginvaltuustoa tilaajana ja nuorisoparlamenttia tuottajana. Nuorisoparlamentti tuottaa kaupunginvaltuuston pyytämät hyödykkeet, eli toteuttaa ylemmän tahon pyynnöt. Tällä hetkellä, 23.1.2008, pyyntöjä ei ole.

Nuorisoparlamentti ei ole huvilautakunta. En toki vastusta huvilautakuntaa - itse asiassa sellaisen perustaminen voisi olla ihan fiksua. Tilaaja-tuottaja - malliin siirtyvässä Kouvolassa voisimme ruveta tilaajiksi ja kilpailuttaa tilaisuuksien järkkääjiä. Jos kustannukset nuosevat liian korkeiksi, voimme luoda oman tuottavan elimemme - vaikka sen huvilautakunnan. Se olisi nykyaikaa ja Kouvolan byrokraattisen rakenteen kanssa yhteensopiva toimintatapa.

Noh, moni voi sitten vedota pykälään 8, jonka mukaan "nuorisoparlamentille varataan kaupungin talousarviossa vuosittain käyttöraha, jonka käyttämisestä parlamentti voi itse päättää kaupungin yleisiä ohjeita ja taloussääntöä noudattaen". Juu, kyllähän me nykyisellä tavallamme saamme toimia. Kysymys kuuluukin, onko se tarkoituksen mukaista?