Vapaa-ajattelijat tekivät 25.5.2009 kantelun tunteettomista ihmisvihaajista, jotka rukoiluttavat kristittyjä lapsia ruokailun yhteydessä.
Länsi-Suomen lääninhallitus on luvannut ottaa ennen joulua kantaa mm. Seinäjoen päiväkotien rukoiluttamiskäytäntöön. Tällä hetkellä mm. Seinäjoella käytäntönä on kehittää lapselle muuta tekemistä, jos hänen vanhempansa ei halua hänen osallistuvan ruokarukoukseen.
Kantelun mukaan "ruokarukoilu ei - - kuulu esiopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen uskontokasvatuksen osalta". Huomioi sana opetussuunnitelma, sillä palaan asiaan myöhemmin. Vapaa-ajattelijat perustelevat lainaamaani toteamusta seuraavalla sitaatilla esiopetuksen opetussuunnitelmasta.
Uskontokasvatuksen tavoitteena puolestaan on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin.
On mielestäni aika liberaalia hermeneutiikkaa vetää yllä olevasta virkkeestä ehdotonta lemmaa, jonka mukaan ruokarukoilu ei kuuluisi esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Pikemminkin voisi ajatella, että ruokarukoilu olisi uskontoon liittyvien asioiden kohtaamista.
Oli miten oli, tarkkasilmäisimmät saattavat bongata puuroa vapaa-ajattelijoiden vellikulhosta. Vaikkei ruokarukous kuuluisikaan esiopetuksen opetussuunnitelmaan, se ei ole mikään peruste kieltää ruokarukousta päiväkodeissa. Esiopetuksen opetussuunnitelma nimittäin koskee vain esiopetusta, eikä esiopetuksen opetussuunnitelmaan vetoaminen vaikuta mitenkään päiväkodin ei-esiopetukselliseen toimintaan, lukioiden oppiaineisiin tai Lähi-idän kriisiin. Ketään tuskin yllättää tieto siitä, etteivät kaikki päiväkodin asukkaat ole esikoululaisia.
Suomen perustuslain pykälässä 11 säädetään seuraavaa.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Vapaa-ajattelijat lainaavat kantelussaan kyseistä perustuslain kohtaa, mutta yllättäen kiinnittävät kantelussaan huomiota vain viimeiseen virkkeeseen. Siitä he vetävät seuraavan johtopäätöksen.
Jokaisella esiopetuksessa olevalla oppilaalla on siis oikeus halutessaan kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta.
He eivät yllättäen kiinnitä huomiota siihen, että jokaisella suomalaisella (jopa lapsilla) on "oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa".
Tilanne on oikeastaan harvinaisen selvä. Uskonnottomia, islaminuskoisia tai hinduja ei tietenkään tule pakottaa rukoilemaan kristillistä ruokarukousta. Käsittääkseni sellaista tapahtuu hyvin vähän, ja sitäkään vähää ei mielestäni tulisi tapahtua.
Vapaa-ajattelijat tekevät polarisoituneesta fokuksestaan huolimatta ihan oikean johtopäätöksen...
Mikäli esiopetuksessa on uskonnon harjoittamista, tarkoittaa se sitä, että osa oppilaista voi olla osallistumatta kyseiseen toimintaan.
...mutta onnistuvat sittenkin munaamaan.
Ryhmästä erottaminen uskonnon harjoittamisen ajaksi ei näkemyksemme mukaan tue lapsen suotuista kehitystä, vahvista tervettä itsetuntoa, eikä se mahdollista turvallista oppimisympäristöä.
Jos hindut, islaminuskoiset ja ateistit saavat liueta ruokarukouksen ajaksi, niin eikös homma ole niin okei kuin se voi olla? Elämä on tosiaan epäreilua. Kaikki eivät usko samalla tavalla ja se aiheuttaa joka tapauksessa pahaa mieltä. Mutta kumpi vaihtoehto tuottaa enemmän pahaa mieltä? Sekö, että (1) yhdeksän kymmenestä lapsesta ei saisi harjoittaa uskontoaan, vaiko se, että (2) yksi kymmenestä lapsesta saa päristellä katsomusvapailla leikkiautoilla muiden rukoillessa.
Ruokarukousten totaalinen kieltäminen olisi kristillisen kansanryhmän syrjintää. Lisäksi se olisi perustuslain törkeää rikkomista. Ja jos ruokarukoukset ahdistavat ateisteja, niin kyllä joulupukkikin tulisi kieltää. Sehän on pakanallinen hahmo!
Esimerkiksi Samuel Korhoselta saamani spämmin mukaan Joulupukki onkin itse saatana. En valitettavasti löytänyt kyseistä mailia nykyisestä maililokerostani, mutta onneksi Google auttoi Korhosen edustaman näkemyksen jäljittämisessä; Joulupukki on englanniksi Santa Claus, ja vain yhtä kirjainta simonaholaisittain siirtämällä lopputuloksena on Satan Claus. Lisäksi joulupukki pukeutuu punaiseen, joten asiassa ei ole mitään epäselvää. Vakuutuin.
Tästä syystä mm. minä olen syvästi ahdistunut siitä, että potentiaaliset lapseni voivat joutua jouluna juhlaan, jossa lapset fanittavat saatanaksi puettua ihmistä. Viitaten vapaa-ajattelijoiden kanteluun, lastemme sulkeminen juhlan ulkopuolelle olisi pedagogisesti kohtalokasta, sillä se voi johtaa dissosiatiiviseen persoonallisuushäiriöön. Tästä syystä joulujuhlat ainakin nykyisessä muodossaan tulisi ehdottomasti lopettaa.
Vaadettani tukee myös vapaa-ajattelija Robert Brotheruksen lausunto Riita-ohjelmassa, jossa hän toteaa seuraavaa:
Toinen asia on se, että kuinka eettistä on opettaa tämmösiä epätodennäkösiä satuja semmosille eka- ja tokaluokkalaisille oppilaille, jotka ei osaa - - kriittisesti ajatella, mikä on totta ja mikä ei.
Minulle on lapsena sydämettömästi uskoteltu, että Joulupukki ja tonttuja olisi olemassa. Joulupukkitarinoista johtuva psyykkeeni perusteellinen hajoaminen on aiheuttanut minulle kroonisia oireita, kuten taipumuksen kristillisyyteen.
Vapaa-ajattelijoita ahdistaa ruokarukous, ja minua ahdistaa joulupukki. Kielletään molemmat, niin ollaan molemmat iloisia. Kielletään vielä vähän lisää ahdistavia asioita, niin ollaan kaikki onnellisia!