IRC-Galleria

Nalle Puh: Herttaisia eläinhahmoja? Ajattomia viisauksia?? Ja PAH! Kannattaa muistaa, että sadut ovat todellisuudessa allegorioita, jotka kertovat tarinan lisäksi vertauskuvallisesti ympäröivästä yhteiskunnasta. Eikä Nalle Puh ole poikkeus!

Vähemmän tunnetun artikkelin mukaan vielä käsikirjoitus vaiheessa A. A. Milnen teksti oli tiettävästi realistinen kuvaus huumeyhteisöstä. Kustantajan vaatimuksesta siihen tehtiin muutoksia, ja nyt tarina tunnetaan klassisena eläinsatuna. Alkuperäisestä teemasta on kuitekin paljon viittauksia jäljellä, jos niitä osaa vain etsiä.

Ajatellaanpa vaikka Nalle Puhia: Hän on hajamielinen, ystävällinen pullukka jonka pakkomielteenä on saada "hunajaa". Vaikka Puh on perusluonteeltaan laiska ja mukavuutta rakastava, hän ottaa suuriakin riskejä saadakseen ainetta. Kun päivittäinen annos on kasassa, hän nauttii sen hurmioituneena leveä hymy kasvoillaan.
Entä mistä Puh saa hunajansa?? Kirjassa hän rientää Kanin luo, jolla hän tietää olevan ainetta. Kani tarjoaa hänelle kierroksen. Ensimmäinen näyte on aina ilmainen! Nautittuaan liikaa "hunajaa" Puh koittaa päästä ulos Kanin luota, mutta "jää jumiin" oviaukkoon vuorokausiksi. Tapaus onkin tosiasiassa metafora, jolla viitataan Puhin kannaövereihin.

Muita ilmiselviä käyttäjiä sadussa on Pöllö, joka puhuu sekavia ja nuokkuu oksallaan kaiket päivät - tyypillinen Opiaattien väärinkäyttäjä. Surkea kohtalo! Pöllöä tuskin nähdään Subutex-hoidossa. Vakavasti masentunut Ihaa-aasi vastaavasti on malliesimerkki siitä, mihin alkoholin suurkulutus voi pahimmillaan johtaa.
Tiikerikin on selvä tapaus. Kirjan salattua syntytarinaa epäilevien täytyy myöntää, että Tiikerillä on aika vauhti päällä. Voimakkaiden piristeiden vaikutuksen alaisena hän kiipeää jopa puunlatvaan, josta ei omin avuin pääse alas.

Kirjan tapahtumapaikka on Puolen hehtaarin metsä. Tätä voidaan pitää ilkikurisena vitsinä, sillä se on suora viittaus kirjan väitettyyn alkuperäiseen nimeen:

Nalle Puh ja puolen hehtaarin sato.