IRC-Galleria

Uudet välimerkit:

VITTU

Käyttökelpoisin puhutun kielen välimerkki. "Vittu" vastaa kaikkia kielellemme tyypillisiä välimerkkejä, joten sitä voi käyttää yleisvälimerkkinä läpi koko puheen. Esim: "Maikka sano mulle vittu et jos matikka vittu kielet vittu ja muu vittu tarkotti koulua noin yleensä vittu ei kiinnosta vittu niin mä voin lähtee vetään vittu"

SAATANA (tai muu kirosana)

Nykysuomen puhekielessä kirosanaa käytetään osoittamaan huutomerkkiä. Esim: "Mä paan daijuun kaikkia saatana" Tai: "Voi vittu kun on hauskaa saatana"

Tapaluokkia on ollut tähän asti 4: Indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali. Nykysuomen kielioppiin on myös vakiintunut viides tapamuoto:

AGRESSIIVI

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.
Preesenstaivutus

1.sg vittumä jaksa mitään myyydä.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia:
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan:
Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

HUOM!

Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.