Rakkaus oli minun seitsemän maailman ihmettä. Ne kaikki murenivat yhtä aikaa ja minut yllättäen. Omistautuneisuus oli päätynyt raunioiksi ja ylpeys niitä peittäviksi pölypilviksi. Kaikki olisi aloitettava taas alusta, mutta en tiennyt, halusinko. Maailmassa tai rakkaudessa, kukaan ei voi määrätä tuulta, mutta purjeet auttavat meitä pitämään suunnan kohti haluamaamme. Purjeeni ei ollut vielä edes nostettu, kun kylmä viima ja lämpimät puhallukset kuljettivat jo minua. Olin päätynyt pois kiviseltä karikolta ja matkalla jo jonnekkin aivan muualla. Merta ja rantaa on enemmän, kuin minulla elämässäni on aikaa sitä kaikkea kokea. Ehkä minun ei tarvitsekaan, löytääkseni etsimääni.