Löytäen itseni vailla maata
tuuliajon alussa ja keskellä - ei koskaan lopussa
näen saman uudelleen
enkä enää ylläty
menneeseen en matkaa
ei minun tarvitse
löydän huomisestakin eilisen
ja kun sanani tuon
on ne käytettyjä ja kuultuja
toistosta särkyneitä