Oon ihan poikki eilisestä salista.. koko päivän yrittäny vaan löysäillä ja peittää ääretöntä vitutusta mikä sisälläni riehuu. Taas,niin aina taas eilen oli hyvä,tänään ei.. Skitsofrenia,maanis-debressiivisyys.. Syys ja pimeysmasennus vielä tähän päälle niin hyvä tulee. Eilen oltiin 2 kertaa koiran kanssa ulkona,ja tänäänkään en oo viitsinyt sitä hirveesti juoksuttaa pitkin metsiä.
Käytiin tuossa puistossa heittelemässä palloa jotta kiki ei nukkuis 11 tuntia ensin ilta/ yö,sitten päivällä noin 5-6 tuntia kun on hoidossa ja sit taas illalla alkaa sama max 11 tunnin unipätkä. Hereillä ja aktiivisena senverran kun mä jaksan sen kanssa riehua,eli tälähetkellä hyvin vähän. Onneks tulee viikonloppu ja pääsee päivällä kunnon lenkeille ja keskiviikkona vasta pitäis palata pajalle mikä vituttaa aivan sunnattomasti. Kiinnostus on 0%..
Oon muuten yrittäny pariin kertaan vieroittaa kikiä mun jatkuvasta läheisyydestä pakottamalla sen nukkumaan omalle petilleen eikä ihan viereen niinkuin se haluais olla matolla oman fleecensä päällä.
Tulos: Molemminpuolinen ahdistus ja koiran hysteerinen vinkuminen mikä vie vähintään hermot multa. En haluu pelottaa kikiä ja hermostua sille turhasta ja sellaisesta mitä se ei ymmärrä. Tästä ei oo mitään hyötyä jos mustakaan ei tunnu hyvältä olla yhtään liian kaukana koirasta joka on se peili.. Mikä fiilis ikinä mulla onkaan,se on myös koirassa.