IRC-Galleria

Mä sain mun gerbiilit kolme ja puoli vuotta sitten... sillon oli kesäloma.
Siinä terraariossa oli varmaan reilut kymmenen muuta gerbiiliä, mutta nää kaks mä huomasin ensimmäisenä. Nää veljekset oli vaan vähän tulitikkurasiaa isompia...

Fico juoksi noin viiden isomman gerbiilin perässä taukoomatta ja oli totaalisen hyperaktiivinen.

Leevi piileskeli sellasen puupalikan alla ja näytti tuijottavan mua suoraan sen lasin läpi.

Molemmat vei mun sydämmen just sillä hetkellä.

Ja nyt keskellä marraskuuta ne piti lopettaa... Ne ei ilmeisesti jonkun vanhuusiän sairauden takii enää muistanu toisiaan ja tappeli jatkuvasti. Puri toisensa ruvelle jne, joten me tehtiin kahesta leikkuulaudasta niiden väliin seinä.... Ja nyt on TET-viikko, ja mun pitäis muka olla kunnossa meneen töihin huomenna. Nii varmaan. Mä oon itkeny ainaki neljä tuntii putkeen.

.....

Käännyin just ympäri tän koneen äärestä ihan hetkeks. Ja uus kyyneltulva alko heti, kun mä näin sen tumman puupöydän jolla niiden terraario oli ennen ollu... tyhjänä...

Mä en kuule sitä pientä rapinaa joka kuulu kun ne juoksi siellä. Mä en kuule sitä puluputusta niiden vesipullosta. ....

Enkä mä uskaltanu pitää niitä vikaa kertaa sylissä ennenku ne lähti, ettei niiden haavoihin sattuis enempää.. Ja mä tuskin ees nään kirjottaa tätä juttua, kun silmät on niin sumeena.

Eikä kukaan varmaan ikinä tuu lukeen tätä...

Mut jos lukee, niin olkaa kilttejä ja laittakaa joku kommentti, ees yks hymiö riittää.

Mun ekat, ja näillä näkymin vikat, lemmikit on poissa. ..

Jos jonkinmoinen taivas on olemassa niin mä toivon, että mun pappa on ottamassa Ficoo ja Leevii vastaan..

<3
RIP pojat