IRC-Galleria

Hyvää Uutta vuotta kaikille minunkin puolestani!

Pienen flunssan takia jää suuremmat biletykset sivuun tälläkin kertaa, mutta kyllähän näitä vuodenvaihteita vielä tulee. http://www.riemurasia.net/jylppy/12640/Sarjassamme_fiksuja_rakettitemppuja

Olen sitten viettänyt koko joululoman Kylmäkosken landella ja lähden vasta huomenna tai perjantaina Tampereelle. Jotenkin tuo vuodenvaihde aina onnistuu nollaamaan stressin ym. soopailun ja huomenna kaikki alkaa alusta. Tai vähintäänkin näin kannattaa ajatella niin se voi jopa toimia. Oma opiskelija-TJ on aika väbä, mutta siitä huolimatta tekemistä riittää toukokuun loppuun asti kunnes painetaan lakit päähän... saadaan lakkiin jokin härpäke... tai mitä vittua se ikinä meinaakaan tuo YO-Merkonomiksi tuleminen. Edessä on kuitenkin työharjottelua, lopputöitä, ruotsinkielinen yritysesitelmä ja parit uusintakokeet, joista selvittyäni olen päässyt ylitse tästä koulu-elämästä.

Elokuva-aiheisia tekstejä olen kirjoittanut vuoden aikana ehkä enemmän kuin ihmiset ovat kiinnostuneita lukemaan. Voin kyllä sanoa, että harkitsin pariin otteeseen koko elokuva-uran lopettamista tuohon syksyllä julkaistuun Vierailjat-elokuvaan. Mahdollisesta lopettamisesta puhuttiin hieman ryhmänkin kesken, mutta hetken kun asiaan perehtyi niin täytyy todeta, että vittu. Ei tässä olla tekemässä mitään maailmaa mullistavia elokuvia tai mitään muutakaan suurta vaan erinäisiä projekteja kavereiden kanssa. OUR Pro siis on ja pysyy sekä elokuvia tai sketsejä tulee kun huvittaa tehdä. Omissa suunnitelmissa on tehdä tulevaisuudessa projekteja OUR Pro:n nimen alla hieman toisellakin porukalla, mutta se on sitä tulevaisuutta sitten ja sijoittunee realistisemmin sinne vuoden 2010 tienoille.

Tulevan vuoden 2009 ohjelmistoon kuuluu OUR Pro:n osalta vähintään yksi elokuva. Olen kuitenkin päättänyt lykätä elokuvan tuotannon kesä-heinäkuulle, sillä suunnittelu on vielä pahasti kesken ja tarinassa on paljon aukkoja. Olen myös ajoittain pelännyt, että ollaan haukkaamassa liian suurta palaa kerralla, mutta käsikirjoituksen valmistuttua se sitten tiedetään. Suunnittelussa tai lähinnä harkinnassa on myös eräs varsin erikoinen elokuva-projekti, joka saatetaan toteuttaa ennen vuoden varsinaista huipennusta. Kaikki on kuitenkin vielä todella epävarmaa, mutta ideoita riittää moneen mielenkiintoiseen projektiin ja aika näyttää, mitä niistä toteutetaan.

Taas on viimeisimmät kuulumiset ja leffa-uutiset pölisty. Toivotan siis kaikille hyvää Uuden Vuden jatkoa ja jatketaan tästä sitten ensi vuonna ;)

Facebookissa ja monella muullakin yleisesti ottaen luotettavalla sivustolla törmää helposti älykkyystestiin kuten tämä http://www.wixawin.com/fi/ads/iq2_play.aspx?affiliateid=adex&subid=29957&cid=13211
Etenkin Facebookissa näitä löytyy lähes joka mainospalkista ja välillä ne ovat facebook-tyylisiä ilmoituksia, joissa "kaverisi on haastanut sinut kisaan". Tottakai tyhmyydestä sakotetaan, mutta nämä ovat olleet yhtä vaarattomien näköisiä eikä niitä pelatessa tunne edes maksavansa mistään. Asiasta ilmoitetaan nykyisin hieman selkeämmin jos jaksaa nuo ala-laidan ohjeet lukea. Pelin lopussa vastauksen saaminen edellyttää puhelinnumeron näppäilyä palveluun, tämän jälkeen saat ilmaisviestissä pin-koodin, joka täytyy syöttää sivulle auenneeseen ruutun. Saat vastauksesi sekä sen jälkeen puhelimeen sataa 8 viestiä kuukaudessa. Jos viestit eivät ala ärsyttämään tai häiritsemään niin koko asia voi helposti jäädä huomaamatta. Asian huomaa viimeistään puhelinlaskusta, sillä jokaisesta vastaanotetusta viestistä veloitetaan 1,50€/kpl.

Tekstiviesti, jossa tästä ilmoitetaan on sanasta sanaan välilyöntejä myöten seuraavanlainen: ÄÖ:tasi lasketaan!Tervetuloa Wixawin ÄÖ-kyselyyn, pelaa kuukausittaisista palkinnoista! 8 kysym./kk.(1,50eur/sms). stop: tekstaa stop nroon 17270/info 09611460

Selkeästi ilmoitettu eikö totta? Asiasta ehkä hieman lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=105&conference=4500000000001481&posting=22000000034936719

Kyllä, otin asian puheeksi koska itse jouduin tämän huijausyrityksen uhriksi, mutta ärsyynnyin jo ensimmäisestä roskaviestistä, joten laskua ei ehtinyt liiemmin kertyä. Yritys lienee kusettanut jo satoja ellei jopa tuhansia nuoria, jotka eivät oleta joutuvansa maksamaan sellaisesta jota "eivät tilaa". Kirjoitin tämän myös siksi, että huolestuttavan monen kaverin sivuilta facebookissa on pongahtanut esille näitä kutsuja ja ajattelin, että ihmisten on hyvä tietää asiasta.

mitä vittua?

No niin, hengissä ollaan vaikkakin väsyttää niin vietävästi. Tähän loppuvuoteen näköjään mahtui kahdet huippuluokan pippalot, mutta nyt on ehkä aika rauhoittua. Ensimmäiset olivat ehdottomasti luokan kanssa pidetyt pikkujoulut Tampereella ja sitten eilinen joulubaari Viialan Evertonissa.

En olekaan Evessä käynyt pitkiin aikoihin ja viimesimmät muistikuvat ovat jostain 2006 kesältä. Täytynee ottaa tavaksi sillä tuota tapahtumaa olisi voinut kutsua epäviralliseksi luokkakokoukseksi. Tampereen baareissa on hyvää säkää jos 1-2 tuttua tulee vastaan niin eilen tuttuja oli sellaset 60 ja loput 200 tunnisti jotenkin kasvoista. Ala-asteesta aina lukioon asti olivat lähes kaikki vanhat tutut paikalla ja ääni meinasi lähteä heti alkuillasta. Tuttuja oli niin esiintymässä kuin baaritiskin toisellakin puolella, joten kyseessä oli myös omituisin baari-ilta pitkään aikaan.

Mahdotontahan tuota on lähteä purkamaan sen kummemmin, mutta oli todella hienoa :) Kiitos tästä!

Vuosi vaihtuu pian ja omalta osaltani OUR Pro:n talviloma on nyt ohi. Seuraavan elokuvan käsikirjoitukseen on jo melko selkeä pohja ja kehitystyö jatkuu kevään myötä. Elokuvan nimi, julkaisuajankohta, kuvauspäivät ja näyttelijät ovat kaikki toistaiseksi melko epävarmoja.

Suunnittelussa on myös eräs toinenkin elokuva, joka aikataulujen salliessa päästään toteuttamaan jo ennen tätä tulevan kesän spektaakkelia. Omasta puolestani haluan toivottaa kaikille vielä hyvää ja rauhallista joulua :)

Ohjaus: Andrew Stanton, Lee Unkrich
Vuosi: 2003


En siis ole aivan ajan tasalla arvosteluissani tänään, mutta pitkään paskassa rämpiminen rupesi vituttamaan sen verran, että piti palata hieman ajassa taaksepäin. Finding Nemo sattui olemaan yksi näistä huippuelokuvista, joita en vielä ollut nähnyt joten nyt oli sitten sen vuoro. Pixarin studiot ovat tämän jälkeen tehneet lisää huippuluokan animaatioita ja voittokulku senkun jatkuu, mutta oscarin napannutta animaatiota ei saisi jättää katsomatta. Muutenkin viimeaikaisten elokuvien jälkeen on hyvä vaihtaa hetkeksi maisemaa.

Ilveilijäkalat Marlin (isä) ja Nemo (poika) lähtevät yhtämatkaa kouluun. Edessä on Nemon ensimmäinen koulupäivä ja luvassa on luokkaretki koralliriutan laidalla sijaitseville jyrkänteille. Marlin on lievästi sanottuna ylihuolehtiva isä ja päättää sännätä poikansa perään kun saa tietää luokkaretken määränpään. Perille Marlin aiheuttaa isä-poika välikohtauksen ja Nemo säntää avomerelle koskettamaan pinnalla olevaa venettä todistaakseen osaavansa uida ja tulla toimeen yksinään. Yllättäen riutalle ilmestyy sukeltajia, jotka nappaavat Nemon mukaansa ja vievät Sydneyssä sijaitsevan hammaslääkärin akvaarioon. Marlin aloittaa valtavan seikkailun löytääkseen poikansa ja samalla hän joutuu jättämään turvallisen kotiriutan mielestään. Hänen on kasvettava henkisestä kuorestaan ulos selviytyäkseen matkasta.

Finding Nemo on ehdottomasti paras animaatioelokuva, jonka olen ehkä ikinä nähnyt. Pixarin tänä vuonna julkaisema Wall*E on myös megaluokan animaatio, mutta ei yllä tälle tasolle. Elokuvan vitsit ovat nerokkaita ja oikeasti hauskoja. Ääninäyttelijät vetävät parastaan eikä elokuvasta oikeastaan löydä mitään vikaa. Matkan varrella Marlinin seuraan liittyy Dory niminen sininen kala, joka kärsii lyhyen aikavälin muistinmenetyksistä. Vaikka Dory muistaa ja unohteleekin asioita hieman pidemmiltä aikaväleiltä niin se ei silti häiritse ja Doryn persoonaa käytetään tässä mielessä yllättävän vähän komiikan luomiseen. Parhaimmistoa olivat ehdottomasti hammaslääkärin akvaarion kalat, käsittämättömän ärsyttävät lokit, ravut, hammaslääkärin kauhistuttava veljentytär Darla sekä kalojen syömisen lopettaneen hait. Hävettää hieman että näen elokuvan vasta nyt, mutta johan oli piristysruiske.


*****

Ohjaus: Ã…ke Lindman
vuosi: 2007


Jatkosodassa kesäkuun lopulla 1944 alkoi Pohjoismaiden suurin taistelu Tali-Ihantalan seudulla, jossa Saksan tukema Suomi pysäytti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. Taisteluun osallistui yli 50 000 suomalaista, joista surmansa sai 1350 ja haavoittui noin 7000. Neuvostoliiton puolelta hyökkääjiä oli noin 150 000, joista kaatui 6000 ja haavoittui 22 000. Suomen Panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoona tuhosi kahden rynnäkkötykin tappiolla noin 40 neuvostovaunua. Ehkä merkittävin osuus taistelussa oli Suomen tykistöllä, joka ampui useita päiviä kestäneen taistelun aikana yli 120 000 laukausta ja parhaimmillaan jopa 250 tykkiä saattoi keskittää tulensa samaan kohteeseen.

Hämeen panssaripataljoonan panssarijääkärikomppaniassa palvelleena olen nähnyt ja kuullut monta dokumenttia Tali-Ihantalan taistelusta ja elokuvaa kuvattiin palvelusaikanani myös Parolassa. Paljon meidänkin komppanian miehiä pääsi mukaan näyttelemään elokuvan sivurooleja, mutta valitettavasti en itse mahtunut mukaan. Tämä elokuva painui siis välittömästi vuoden odotetuimpien listalle, mutta sitten ensimmäisten arvostelujen jälkeen onnistuin sen lähes kokonaan unohtamaan. Nyt kuitenkin jaksoin metsästää elokuvan käsiini ja juuri Tuntemattoman sotilaan katsoneena, täytyy todeta karvas pettymys.

Tali-Ihantalaa koskevat dokumentitkin nostattavat enemmän tunteita ja antavat huomattavasti massiivisemman kuvan kesä-heinäkuun 1944 tapahtumista kuin tämä elokuva. Åke Lindmanin viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt elokuva on huomattavasti erilainen kuin aiemmat suomalaiset sota-elokuvat. Täytyy myös nostaa hattua Lindmanin pitkälle uralle enkä tule tässä arvostelussa käyttämään niin rajua kielenkäyttöä kuin monissa muissa arvosteluissani. Tali-Ihantala 1944 on lähempänä venytettyä dokumenttia kuin varsinaista sota-elokuvaa. Odotin näkeväni elokuvan enkä dokumenttia, joten tämä toimii pohjana koko arvostelulle.

Elokuvana / Dokumenttina:

Elokuvana Tali-Ihantalaa vaivasi juonen, päähahmojen ja tunnelman puute. Oli vain sotamiehiä ja upseereita, joidenka nimet saatettiin muutamaan otteeseen mainita, mutta niillä ei ollut mitään merkitystä. Elokuvassa ei siis ole yhtään päähenkilöä ja tarina etenee perääntymisen tahdissa Viipurista kohti Tali-Ihantalaa. Taistelusta toiseen seurataan joukkojen toimintaa ja kokonaisuutta seuratessa voidaan huomata kuinka panoksia ja odotuksia aletaan pikkuhiljaa jo kasata elokuvan lopussa käytävää suurtaistelua varten. Koko elokuvan alku ja puolivälikin tuntuvat lähes merkityksettömiltä (dokumentointina ok). Lopulta on suurtaistelun vuoro ja katsojan silmien eteen lyödään kasoittain dokumenteista lainattua aitoa arkistomateriaalia ja trailerissakin jo nähtyä metsän massiivista pommittamista. Yhtäkkiä koko tilanne on ohi enkä voi uskoa, että tämä useita päiviä käyty taistelu oli ohitse viidessä minuutissa. Tuottajat ja rahoittajat kuulemma juoksevat Åke Lindmania karkuun, koska tietävät tämän aikeet ja nyt tiedän hyvinkin syyn. Jos kyseistä kohtausta ei tehty ilman ainuttakaan tietokone-efektiä niin kyseessä on varmasti yksi Suomen elokuvahistorian kalleimmista kuvista. Tämän jälkeen alkoivatkin jo lopputekstit rullata ja ajatukset siirtyivät armeija-aikana nähtyihin dokumentteihin.
Dokumenttina tämä oli puolestaan ylipitkä vaikka uskon siitä tulevan yksi "pakollisista" elokuvista Panssariprikaatissa ja muuallakin. Tali-Ihantalaa edeltävät taistelut käytiin melko suppeasti läpi vaikka näyttelijöiden ontuvaan dialogiin ei tuntunut kuuluvankaan muuta kuin historian opettaminen. Todella monien näyttelijöiden suoritukset olivat puutteellisia ja niistä lähes kaikista puuttui sodan tunne. Dialogi oli yleisesti ottaen melko kankeata eivätkä repliikit tuntuneet istuvan ollenkaan näyteltyihin tilanteisiin. Elokuvassa oli kylläkin paljon faktaa ja jouduin jopa ihmettelemään näitä useita ruotsalaisia sota-sankareita, joita tarinassa oli yllättävän monta. Ruotsalaisten toiminta näissä sodissa on itseltäni ainakin mennyt täysin ohitse historiantunneilla jos sitä oli oikeasti näinkin paljon. Saksalaisista elokuvassa ei paljoa mainita paitsi jatkuvasti ruudulla juoksevissa teksteissä, jotka kertovat päivämäärän ja tärkeimmät tapahtumat ennen, nyt ja jälkeen. En lähde siis millään tavalla kyseenalaistamaan teoksen faktoja Lindmanin ollessa ohjaajana. Dokumenttina tämä oli kuitenkin kohtalaisen hyvä ja hyvän esittelyn sai rynnäkkötykin ohella myös kuuluisa panssarinyrkki.

Elokuvan jaksoi kuitenkin katsoa mielenkiinnolla alusta loppuun, mutta pettymystä ei voi kauheasti peitellä. Odotin, että tapahtumista oltaisiin saatu enemmän tunteita irti, mutta rahkeet eivät riittäneet tämän pidemmälle. Rahaa, ammuksia ja aikaa käytettiin perääntymisvaiheisiin ehkä hieman liikaa ja elokuva antoi Tali-Ihantalasta paljon suppeamman mielikuvan kuin se todellisuudessa oli. Ihan ok sotaelokuva, mutta Tuntemattomalle sotilaalle se ei pärjää.


**

Hyvät naurut sai taas :) Star Wars nörtit saa kuulla kunniansa.

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=57045&c=11

"Force be with you..."

Tuli taas hieman väsäiltyä kuvan parissa, jonka tekemisen aloitin jo kuukausia sitten. Nyt kaivoin tämän vanhan PSD. tiedoston esiin ja päätin kyhätä loppuun. Hetken se näytti jo hyvältä, mutta kun työkalut eivät toimi kuten pitäisi ja leikatessa tiettyjä layereitä, jää niiden alta näkyviin sittenkin typeriä reunoja ym. vaikka maalaisjärjellä ajateltuna niin ei pitäisi tapahtua. Nyt ottaa vähän päähän, mutta tilanteen pelastaa se, että melkein puolivälissä työtä alkoi jo muutenkin tuntua siltä että tässä kuvassa ei olekaan mitään sisältöä. En tee kuvia enää vain sillä periaatteella että "tämmönen ja semmonen kuva näyttäis vaan hienolta", vaan jokaiseen kuvaan täytyy tulla muutakin. Tämä on nyt vain sisällötön, huonosti ja huolimattomasti muokattu DarkArt töherrys.

Varsinaisesti uutta kuvassa on tämä hieman ehkä kehitysvaiheessa oleva copyright-banneri, joka tulevaisuudessa tulee kaikkiin uusiin julkaisuihin, joko "ArtWork" tai "Photography" nimellä.

Eilisen päivän kuvan ansiosta OUR Pro:n elokuvatkin saivat siitä osansa. Indietaivas sekä OUR Pro. kiittää kaikkia kävijöitä sekä uusia rekisteröityneitä käyttäjiä.

OUR Pro:n debyyttiteos "Peto" saavutti 1000 katsojan rajapyykin pari päivää ennen tätä huikeaa "mainoskampanjaa". Sen jälkeen myös uusin elokuva "Vierailijat" ylittivät tuon historiallisen rajapyykin. OUR Pro:n lähtökohtiin nähden kyseessä on jo lähes monumentaaliset saavutukset.

Kiitos kaikille katsojille!