Olet nähnyt maailman,
mutta maailma ei ole nähnyt sinua.
Olet kohdannut haasteet, ihmiset
ja melkein kaikki tunteiden kirjot.
Sinä olet rakastanut ja inhonnut.
Sinua on kiusattu ja mielistelty.
Maailma ei ole tarjonnut sinulle ihmistä,
jonka kanssa olisit yhtä.
Joka tuntisi, näkisi ja kuulisi sinut.
Sanotaan, että maailma on iso ja julma.
Sinun on vaikea hengittää,
kun taistelet sitä vastaan.
Olet tukehtumaisillasi,
mutta sydämmesi lyö vielä.
Onko maailma voittamisen arvoinen?
________________________________________
Niin ja miks kukaan ei ymmärrä?
Jos on "hostina" bileissä, jossa 30-60 vierasta
ja joudut itse hoitamaan kaiken,
niin on yllättävän vaikea keskittää huomio yhteen henkilöön.
Pitäis itse hoitaa DJ:n hommat,
hoitaa ruuat ja juomat, pitää talo suunnillee pystys,
saada vieraat viihtymään ja pitää siin sivus itsekin vähän hauskaa..
Anteeksi