Kun koeviikko koittaa, se tuo muassaan alituisen stressin. 'Nyt pitäisi lukea kokeeseen, mutta ei millään jaksa'. Yleensä lukeminen jääkin viimeiselle päivälle ja se aloitetaan sitten vasta illalla BB:n jälkeen. Siinä vaiheessa onkin jo niin väsynyt, että ei voi kuin vain ruveta nukkumaan ja unohtaa kaiken. Se on niin ihanaa vain unohtaa. Ja luvata, että ensi jaksossa alkaa uusi elämä.
Mitä sitten teemme kaiken sen ajan, jolloin pitäisi lukea ja on stressi lukemisesta? Keksimme tekosyitä. Syitä miksi ei pitäisi lukea ja mikse se ei kannata. Yleensä asia kääntyykin aina lopulta niin, että se on vain hyväksi kun ei lue. Manipuloimme itseämme ja vakuuttelemme koko ajan, että lukemattomuudesta ei ole mitään harmia. Siitä on vain hyötyä.
Tai sitten keksimme jotain muuta tekemistä. Teemme ihan mitä vaan muuta, mutta emme lue. Vakuuttelemme jälleen kerran itsellemme, että tämä on niin tärkeää, että pakko hoitaa pois alta, ei voi lukea. Pakko järjestellä kaikki CD-levyt aakkosjärjestykseen ja pakko järjestellä kaikki cheeriosmurot värin mukaan kasoihin. On aivan yksinkertaisesti pakko laskea kaikki ohimenevät rekat, kirjoittaa ylös mitä rekkoja ne olivat ja mihin aikaan ne menivät ohi.(Tästä löytyy paljon arkistoja, sininen rekka, klo 15.36)
Ja sitten kun ei enää ole mitään järkevää tekemistä, alamme tehdä tieteellisiä testejä.(joista varmasti vielä joku päivä on suuri hyöty maailmassa) Yleensä testit kohdistuvat viattomaan koiraan. Viimeksi koitimme kuinka käy kun ottaa koiran syliin ja pyörii kovalla vauhdilla 40 kertaa ympäri. (Kaatuu maahan, molemmat) Yleensä koiratestit päättyvät siihen, että koira menee sängyn alle piiloon ja ei tule pois pitkään aikaan, vaikka kuinka maanittelee.
Sitten kerran testasimme kuinka kauan pystyy olemaan reagoimatta, lattialla maaten, kun joku pikkuhiljaa tiputtaa vesipisaroita yksi kerrallaan kasvoille. Tai sitten vain alamme opettelemaan Michael Jacksonin thrillerin oikeaoppista tanssia tai jotain muuta yhtä kehittävää. Yleensä tällöin olemme aivan kuin humalassa johtuen liiallisesta valvomisesta ja sokerin syömisestä.
Kuitenkin. Lopulta kokeisiin ei tule luettua yhtään. Ja se on surullista. Mutta tällä kertaa lupaan oikeasti aidosti varmasti, että ensi jaksossa otan koulun vakavasti, teen aina läksyt, menen ajoissa nukkumaan ja luen jo moooooonta päivää aiemmin kokeisiin. Minusta tulee oikea opiskelija.