Ties kuinka monesti olen vannonut, että nyt alkaa uusi elämä. Alan syömään terveellisesti, käyn koulussa joka päivä ja luen kokeisiin ja laihdun ainakin viiskyt kiloo. Joka kerta olen ollut varma, että elämäni mullistuisi täysin ja kaikki muuttuisi paremmaksi. Kuitenkin parin viikon jälkeen into yleensä lopahtaa ja heitän motivaatiohousut takaisin kaapin perälle ja itken sykkyrässä. Parin viikon päästä sama jälleen alkaa uudestaan ja aina se päätyy itkuun sykkyrässä. Monet uudet elämät ollaan siis nähty.
Noh, tänään kuitenkin alkoi taas Uusi Elämä. Vankka päätös ja tarkat suunnitelmat. Meillä on asunnolla ns 'motivaatioseinä', joka on täynnä pieniä motivaatiolappuja. Askarreltiin kämppiksen kanssa monta tuntia ja kun niin paljon on leikannut paperia ja värittänyt kirjaimia, niin ei saa epäonnistua! Ennen meillä oli vain pieni lappu jääkaapin ovessa, jossa oli hieman elämäntapasääntöjä. Se oli sitten luovutuksen hetkellä, illan hämärtyessä, huomaamatta helppo heittää roskikseen, joka oli täynnä mandariineja ja omenia, joita ei koskaan syötykään. Noo nyt meidän täytyisi repiä sata lappua irti kokonaiselta seinältä ja se ei onnistukaan ihan huomaamattomasti. Motivaatioseinä on ja pysyy ja me eletään meidän Uutta Elämää sen ankaran katseen alla. Ei me voida pettää meidän seinää.
I'm gonna make iiiittt, I'm not giving it up........
Ps. Miksi kaikki houkutukset tulee juuri silloin kun on päättänyt olla syömättä mitään epäterveellistä jouluun saakka? Kauppoihin oli tullut joulukarkit ja Joni soitti äsken, että 'Moi, Mä ostin tikkarin! Haluatko sä syödä sen?'
Pps. Syötettiin meidän sipsit koiralle..(KOIRALLE!!!) Ja sen jälkeen poltettiin tyhjä pussi takapihalla. Se oli dramaattista.