Hiih, tänään taas jatkui loppumaton työharjoitteluni. Motivaatiot huipussa. Aamulla työpakalle kävellessäni mietin.. enää 9 päivää jäljellä! Tavoitteenani oli heti mennä "pomon" juttusille ja sanoa, että nyt viimein kyllä tulisi olla jotain ympäristöhommiakin, ne ovat nimittäin jääneet aika marginaaliin.
Lähestyin reippaasti ja jopa hymyillen pomon huonetta kohti. Ovi oli kiinni - hän ei ole paikalla. Ehkä hän on aamupalaverissä? Ei, hän on Helsingissä ja huomena Jyväskylässä. Niinpä niin. Mitäpä yhdellä harjoittelijalla on väliä. Eikö hänelle pitäisi kelvata se, että hän saa 500€/kk-verot, hänen työsopimuksessaan lukee ympäristösuunnittelija ja hän saa juosta pomon perässä tai etsiä itse työnsä, vaikka sitten toisesta osastosta, kunhan tulee harjoittelutunnit täyteen. Ehkä, mutta ei hän ole. En sano, ettenkö viihtyisi kaavoitusosastolla, kyllä viihdyn, työt ja työntekijät ovat mukavia. Mutta, se ei ole minun alaani, se ei vastaa harjoitteluni tai koulutukseni luonnetta. Onko minun tehtäväni etsiä itselleni lähes kaikki työtehtävät? Eikö se olisi pomoni tehvävä, vaikka kuinka oma-aloitteinen olenkin?