Minä en unohda koskaan
haudon kostoa
pelkään itseäni
En anna sinulle koskaan anteeksi
sitä mitä sinä teit
en vieläkään, vaikka vuodet on jo kuluneet
en, vaikka olen jo onnellinen.
Olet aina niin täynnä itseäsi
sinä, sinä, sinä
Haluat aina miellyttää kaikkia ympärilläsi
vaikka sitten rakkaimpiesi kustannuksella
sinä olet häpeämätön
juonikas
inhottava ihminen
Valehtelet silmät kirkkaina
eikä mikään ole koskaan sinun syytäsi
käännät ihmiset
rakastasi vastaan
Se on sietämätöntä
meistä ulkopuolisistakin
Kuinka kehtaat?
Tämän lisäksi
vihaan sinua monista eri syistä
ennenkaikkea
siitä mitä sinä teit
miten häijysti puukotit minua selkään
kerta toisensa jälkeen
pahiten sinä viimeisenä kertana.
Kuvittelet, että olet hurmannut kaikki ihmiset
ympärilläsi ja että olet saanut anteeksi kaiken
sen, mitä teit
Voi herranjumala, kun tietäisit
että totuus on aivan toinen
ja kunpa tietäisit, että minä olen saanut kostoni
siitähän tässä juuri on kysymys:
en tiedä mikä minua estää sanomasta sitä ääneen.
Kenties en halua olla yhtä häikäilemätön kuin sinä
kenties juuri se estää minua
en missään tapauksessa halua olla kaltaisesi
alentua samalle tasolle kanssasi.
Vihaan sinua kymmenestä miljoonasta
eri syystä
en tunne sinua enää
en ole tuntenut pitkään aikaan
en edes halua tuntea