IRC-Galleria

Kuin yrittäisi kahlita savua
Tiedät ettei se ole helppoa
Turha yrittää pyytää sinua
Edes säilyttämään kontrollia
Olen tuntenut liikaa pelkoa
Tunnen tuskaa huomisesta
Tälle tarinalle ei ole loppua
Ei likaista, eikä kaunista

Valmistaudu minun peliini
Täällä pelataan minun säännöilläni
Tiedän että tahdot leikkiä
Tämä on turmeltua rakkautta
Valmiina pelaamaan peliä
jossa tulet menettämään kaiken
Sinun on turha paeta
turmeltua rakkautta
Jonka myrkky leviää
Ja pian sinutkin turmelee
Tahdotko varmasti mukaan?

Paikalleen on helppo jäädä
ja miettiä
mitä tulikaan nyt tehtyä
Elämäni valo on liian himmeä
Ja syypää kaikkeen on ’Sinä’
kannattaisi järkeillä
Mitä enää sinusta on jäljellä

Nyt sinun on syytä pelätä

Hän herää aamulla levottomasta unestaan,
nousee ylös haukotellen,
väsyneenä,
surullisena.
Hän näki taas sitä samaa unta,
jossa hän on ensin onnellinen,
sitten kuitenkin lopulta onneton,
yksin tässä maailmassa.

Hän pukeutuu mustiin vaatteisiin,
kuin surupukuun.
Laittautuu kuin hautajaisiin,
hän ei hymyile,
ei yhtään.

Kun hän on illalla kotona,
hän miettii.
Miettii sitä kaikkea tuskaa,
jonka on joutunut kokemaan,
minkä hän on yksin kestänyt.

Hän pyörii sängyssään levottomana,
miettien,
itkien.
Kunnes viimein nukahtaa siihen samaan levottomaan uneen,
samaan kuin eilenkin

~~~~~

Viime yönä
ihan hiljaa kuiski tuuli
sanoja sisimpääni

Ihan hiljaa
nousin ylös vuoteesta
kävelin ulos parvekkeelle

Ihan hiljaa
annoin tuulen puhua minulle
hiljaa
kuuntelin sen huminaa
ja odotin aamunsarastusta

Siinä hiljaisuudessa
huminassa
minä ymmärsin vihdoin
että olen löytänyt
sen, mitä etsinkin.

Rauhan sisälleni

Minä inhoan valehtelijoita,
paskanjauhajia,
koikeilevia
mihin asti pääsevät

niitä on maailma pullollaan
minunkin tielleni osuneita

tällaista sinisilmäistä hölmöä
on niin helppo höpläyttää,
vettää nenästä,
pitää hetken hauskaa

sen jälkeen vetäytyä
selitellen:
käsitit väärin,
olen pahoillani
jos loukkasin

paskat sinun
tai kenenkään muun sanoista

minua ei enää
onnistu kukaan,
ei kukaan,
saamaan juttuihinsa mukaan

mädätkää
omissa liemissänne

se on teille oikein,
en tiedä onko riittävää,
mutta muuta en
tähän hätään keksi

jos ei vieläkään selvinnyt
yksinkertaistan asian
yksinkertaisille aivoille:
minä olen vihainen

Sull' on kauniit kasvot, sull' on terävä pää
Punaset hiukset ja sun silmistäs nään
Etten oo ensimmäinen en, joka pyytää sua mukaan

Ja mull' on likanen paita ja liian vähän rahaa
Mä mä oon istunut niin kauan ja hei mull' on aikaa
Jäisit kun mä pyydän, mua kuuntelemaan

Siit' on aivan liian kauan, kun mä viimeksi pyysin jotain näin
Siit' on aivan liian kauan, kun mä viimeks näin noin kauniit kasvot mun edessäin
Mä tiedän sä oot menossa, mut hetkeks aikaa istu ja kuuntele mua
Kun mä pyydän:

kertosäe:
Älä mee vielä, älä mee, hetkeks aikaa jää
Älä mee vielä, älä mee, hetkeks aikaa, hetkeks aikaa jää

Näätkö levottomat kasvot jotka harhailee vaan
Pienet yksinäiset sielut jotka odottaa
Että tulis joku helvetin ihme ja korjais ne mukaan

Tääll' on liian monta kättä ilman taluttajaa
Tääll' on liian monta suuta ilman sanottavaa
Eikä se mitä sä sanot vaan miten kauniiksi kaikki puetaan

Mä oon leikkinyt niin kauan, mä tahtoisin viimein jo lopettaa
Mä oon liian monta kertaa herännyt, kun valheet alkaa suupielistä taas valumaan
Mä tiedän sä oot menossa, mut hetkeks aikaa istu ja kuuntele mua
Kun mä pyydän:

Älä mee vielä, älä mee, hetkeks aikaa jää (2x)

Tää ei oo sattumaa, tää on kohtaloo, tää on kaikki tässä nyt
Sä oot ainoo nainen jota oon etsinyt ja pelännyt
Jäisit kun mä pyydän mua kuuntelemaan
Sä voit nauraa läpi päivät, sä voit huutaa läpi yöt
Sä teet niin kuin sä tahdot, jonkun kädestä sä syöt
Ei mitä kaipaat, vaan mitä tarjotaan

Siit' on aivan liian kauan, kun mä viimeksi pyysin jotain näin
Siit' on aivan liian kauan, kun mä viimeks näin noin kauniit kasvot mun edessäin
Mä tiedän sä oot menossa, mut hetkeks aikaa istu ja kuuntele mua
Kun mä pyydän:

kertosäe

Usein iltaisin kajarit melkein räjähtää kun musiikin panen soimaan,
koska ne sanat mitkä hukkuu alle musiikin saa mut pahoin voimaan.

~~~~

Tahdoin sut, en taivaalta kuuta,
mut sä olitkin liikaa,
oisimpa vaan
toivonut jotain muuta..

~~~~

pitääkö sun vielä rehvastella, olla niinku joku vitun idiootti..?!
(*savunouseekorvistajasyleksinpalaviakiviä*)

minä en jaksa kuunnella enää sanaakaan sinun valheita !

ei minua kiinnosta, aja vaikka sodankylään ja pysy siellä, perkele.

älä enää koskaan tule minun tielleni,
älä enää koskaan erehdy sille tielle..
..sillä seuraavan kerran ajan ylitsesi ja jätän kitumaan.

Olen pahoillani, en vaan pysty ees yrittää
esittää iloista tänä aamuna.

perkeleenperkeleenperkele..

Teen nyt susta runon, vaikkei pitäiskään,
mietin sua taas, vaikkei johda se mihinkään.
Mietin, kuinka oot mua satuttanu monta kertaa,

ihan liian monta kertaa.

Eikä sille löydy vertaa, miten paljon mua on sattunu,
miten paljon oon meijän väleiltä toivonu.
Oon aina tahtonu olla sun lähelläsi,
oot flirttaillut, pitänyt mun kättä sun kädelläsi.
Mut sit kuitenkin sanonut myöhemmin,
ettet tarkoita mitään, että se on feikkii, ollaan ystävii.
On suorastaan SAIRASTA, jos rupeet mun
sydämellä leikkii,
siitä saatat joutua vielä maksamaan kalliisti.
Varo vaan, älä suututa, tai revin sut, ja sun naamasi.

Äh, turha varoitella, mun voimat ei riitä,
suru voittaa mut sata-nolla.
Pitäs kai kiittää, niistä hetkistä,
mitkä oon sun kans eläny, ja niistä,
ku oon itteni sun vierestäs löytäny.
Mut mä EN KIITÄ. En todellakaan.

Onko susta oikein sanoo ja tehä asioita,
joita ei tarkota?

Oon päättäny, että nyt koitan jo unohtaa,
siirtyy eteenpäin, ehkä joskus tää tuska helpottaa.

Vaik nään sua jokapäivä, ollaan ystävii,
en päästä sua enää ikinä lähelleni.
Saatat ihmetellä, ennenhän olin valmis leikkimään,
mut en enää, se saa nyt jäädä.
Mä en tahdo enää olla sun pompoteltavana,
tahdon oman elämän, ilman sun juttujas.
Oot satuttanu liikaa,
monta ihmissuhdesotkuu joutunu läpi käymään
sun takias.

Emmä väitä, ett' kaikki ois sun syytäs,

Mutta tahdon tietää, ett' eikö mikään sulle riitä?

Jos et sä välitä, miks sä edes esität?

Voisitko sä lopettaa, auttaa mua
irti päästää?

Tahdon kaiken takaisin, kaiken, minkä vuokses menetin.


En jaksais enää pelleillä

Pikkulutka keikuttaa pyrstöään
nauraa niin että linnutkin pelkää

Paljastaa kyntensä
punaiset

Kukaan ei näe lohkeamia
rappeutumia seinissä
reikiä katossa

Minä vain palelen
tuulee sisään

Kirveelle olisi käyttöä
kaataa lahonnut lato

Liitokset natisee
kyllä se kohta kaatuu

Minä nauran

Koti mukamas

Pidä pyrstösi
lahot lautasi

En tarvitse ovea
kävelen ylitsesi

HAHAHA :D:D:DD !!!

~~~

Älä syötä minulle sun eilistä puuroa
Minä en ole niin helppo kuin haluat luulla
Minä en ole niin tyhmä kuin luulet
Minä en ole sellainen...
..jonka tarvitset tunteaksesi itsesi tärkeäksi


vittuun tunnetärkeilyt..

anna minun olla, stna.

minua ei tarvii muistuttaa nimipäivistä, kiitos. :D

minä en tarvii kettään muuta kun ihteni mukkaan..

koska....

..asun tästä päivästä lähtien n. viikon saaristokaupungissa, kera koiran ja pleikkarin..

jep, isi lähti vaimon ja lapsien kanssa reissuun, niin KOKO TALO ON MINUN <3 !

hahah :D uujee.. :)

niin, että en varmasti oo missään muualla ku siellä pelaamassa harry potteria. :P

että minut löytää sieltä.

niin, joo.

ja vitut nimipäiväylläreistä..
(en tykkää,koeta tajuta)

aaarrgh, hukun hukun hukun.. ruusuihin. =D

wouuuu, mitä jellonan elämää..

taisin illasta vittuuntua hieman pariin nimeltä mainitsemattomaan henkilöön ja vetäsin sitte kunnon tumut.. viinalla..

huhhuh, eilinen meni sitte ihan vaan maatessa ja aamupäivä tuli puhuttua norjaa vessanpöntölle, liekköhän tuo tajus minun juttuja :D
(oijoi)

vieläkin koskee päähän ihan tajuttomasti..
vetäsin viimeyönä untakin sen 16h.. :)

näinpä hyvää kapulaa en oo aikaseks saanu piiiitkääään aikaan..
ei oo tullu kyllä juotuakaan sillä tavalla..

huhhuh..

nytpä sitä sitte voi olla selevinpäin jonnii aikoo..
totisesti, huh..

ei sovi minulle tuo viina, ei sitte yhtään..

juup, ja vastasin jälleen kerran kieltävästi kosintaan.. :S :D

Katson kädessäni olevaa pulloa,
kaikki näyttää yhtäkkiä niin hauskalta.
Ystävien lämmin seura tai paremminkin
makean litkun huumaava vaikutus
syypäänä tähän olotilaan,
joka on petollisen ihana.

Kuka nyt muka puhui eilisestä
ja hittoako minä huomisesta
luvattomalla tiellä kuljen tanssien
vajonneena unohduksen autuuteen,
mutta katkera huominen tulee kyllä
ja todellisuus lyö vasten kasvoja.

Aamuauringon polttavassa valossa
ja omatunnon kiljuessa korvaan
voin todeta katkerasti hymyillen,
että olen yhä elossa tässä maailmassa.
Arki jyskyttää oven saranoiltaan
hiljaisena odotan sen viimeistä päivää

tyyppi tullee kioskille,

huutaa minulle ihan vitusti

heittäytyy x-asentoon lattialle ja kiljuu..

voi jumalauta !!

soitteleppa siinä sitte ambulanssia ja poliisia, vittu

asiakkaita hirvee jono..

yks vaan makkaa lattialla ja huutaa..

ai elämä että tämä asiakaspalvelu on sitten niin mukavaa,

vittu voisinpa vaikka harkita ammatinvaihtoo..

aijumalauta..

no löysin ainoan positiivisen puolen asiasta,

että edes ambulanssikuskit oli hyvännäkösiä nuoria poikia..

vittu sekään kyllä helpota sitä,että ruokatunnin rahat meni sit sinne..

vitusti tänks..

vittuun kaikki.

ANGST ;S