Ihminen ei saa taivuttaa Jumalan Sanaa, koska Sana on Jumala.
Mutta Jumalan, joka on Sana, sen tulee orientoida ihminen kaltaisekseen.
Jumalan Sana on amen - Alfa & Omega!
Ja Jumala on maailman sovittanut itsensä kanssa Kristuksessa.
Ja Jumalan Sana on minun ainoa mitta ja määrittäjäni.
Missään muussa en pitäydy ja perustaudu.
Ripustaudun Kristuksen Sanaan.
Jumalan Sanassa on Voima ja Rakkaus ja Lupaus!
Ja Jumalan Sana on ja pysyy - ja se ei petä alla!
Mutta hiekkalaatikko kristillisyys ei ole minun ideologia.
Ja en tosiaankaan peuhaa hiekkalaatikko tasolla.
Ja minä en tosiaankaan rupea sellaseen touhuun,
että hiekkaa heitetään minun kasvoilleni, sellaiset ajat on takanapäin.
Vaan kalliolla seison, joka ei taatusti petä alla!
Tosin saan järkäleitä päälleni tätä nykyä.
Hiekkalaatikolla tosin on paljon ääntä ja meteliä, ja
on varmaa että seuraa ei sieltä puutu. Ja siellä on turvallista, kun
vaan noudattaa hiekkakansan tapoja. Siellä voi olla sellanen
kuin on, likanen ja ryvessä, hiekkaa silmillä ja siellä ja täällä.
Jos joku tulee sinne osoittamaan kritiikkiä, niin ei sellanen
käy. Täysi-ikänen kirstitty ei tosiaankaan ole enää sellainen,
että voisi kuvitellakaan itseään sellaiselle tasolle.
Mutta se joka on kallioilla, se on siellä yksin, mutta kallio
on Jumalan Sana. Eikä ole sivuilla ketään, joka olisi sellainen
varmuus, kuin se Sana joka ei petä alla. Ja kalliolla, käy avotuulet,
myrskyt ja kuumat paahteet. Se on paha paikka hiekkalaatikko-
tason uskovalle. Mutta tuuli ja myrsky puhdistaa ja ravistaa
hiekat ja roskat pois. Ja silmät aukenee ja kirkastuu.
Missä on kallioseurakunta?
Missä?
Entä hiekkaseurakunta?
Maasta kaikki on, ja maaksi hajoaa.
Mutta Jumalan Kallio, eli Sana - pysyy!
Ja siihen pitää mennä ja kiivetä - yksin!
ps. tätä tekstiä saa levittää eteenpäin ja sitä siteerata (suosittelen sitä)