IRC-Galleria

Oli kyllä aivan mahtava viikonloppu. :)

Ensin perjantaina koulun 80's disco. Mahtava meininki ja teema näkyi hyvin kyllä. Ja kiitos etenkin Jessille tanssiseurasta, oli aivan mahtavaa päästä tanssimaan kunnolla! :) <3

"Yeah - straight from the top of my dome
As I rock, rock, rock, rock, rock the microphone"

"Mitä karhu sanoo?" "mur mur!"

Ja oli loistavat ravi-keskustelut poikien kanssa. :)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lauantai-aamuna sitten puoli 7 pintaa kohti Seinäjokea. Gaalaraveissa jaettiin vuoden raviponivaljakon palkinto: "Toivottavasti ei mene nimi ihan väärin, mutta Broängens Ghosakrama ja Henna Pakkanen".

Täytyy sanoa, että tämän suurempaa tunnustusta tässä lajissa tuskin voin ikinä saada. Kutsu kun pari viikkoa sitten tuli postissa, avasin kirjeen, jossa luki "kutsu", ja näin tekstin ravigaala, niin aloin itkemään ja tärisemään vaan keskellä pihaa. Siinä en sitten meinannut saada suusta saada, kun soitin ensimmäisenä iskälle "arvaa mitä? vietetään siun synttäreitä sitten Seinäjoella". Ja kyllä vielä eilenäkin jalat tärisi ennen kuin lavalle menin palkintoa hakemaan. Hieman meinasi olla vaikeaa malttaa pitää suu kiinni tästä. :D

Illalla sitten suunnistimme kohti ravigaalaa. Hieno tapahtuma oli kyllä, vaikka etukäteen sitä niin kovin haukuttiinkin. Oltiin kuulemma tosi feimejä toto-tv:ssä ;) Ja baarimikko (ei baaritiski, niin kuin Lauralle sanoin) alkoi aukomaan päätä, kun ostin pelkkää limua. Oonko mie niin juopon näköin sit vai?

"Jos rappio on sitä, että rakastaa, ottaa hetkistä kii, eikä tahdo tappaa, on mukavaa olla rappiolla, olla vaan täysi nolla. Rappiolla on hyvä olla, ei huolet paina, ei rasitu polla. Antaudu sinäkin suosiolla, taikka anna meidän olla!"

Ja voin sanoa, että on jalat kipeät! 2 päivää juhlinut ja tanssinut niin urakalla. Ja sen lisäksi istunut, istunut ja istunut. 750km takana... ;) Mutta oli se sen arvoistakin. Kampauksetkin saatiin jotenkin tehtyä ja niin hienoa kuvamateriaalia ettei mitään rajaa.

Edes yhden päivän sai tuntea olevansa tärkeä ihminen kutsuvieraspaikkoineen ja vip-ruokailuineen. :) Ehdottomasti kruunasi meidän upea kauden ja tälläinen once-a-lifetime-tapaus. Voiko upeampaa kautta enää edes toivoa? Jatkolla ei enää oikeastaan ole niin väliä, kun kerran elämässään on saanut saavuttaa jotain näin suurta.

Kiitos kovasti kaikille onnitteluista, tsemppausesta ja tuesta tässä lajissa. Ja erikoiskiitos kaikille ponin taustavoimille ja erityisesti Jonnalle ja Hannalle - ilman teitä emme olisi Rollen kanssa tätä voinut saavuttaa.

Katseet kohti tulevaisuutta ja ensi kautta on käännetty jo. Talven pyrimme tekemään kovasti töitä ja toivottavasti palaamme taas keväällä, heittämään haastetta kesän mittaan myös näiden "isompien avoimen tason" kilpailuiden hallitsijoille. Vastus tulee olemaan kova ja työtä on tehtävä ahkerasti, jos haluaa edes jollain määrin pysyä mukana menossa. Aika näyttää, ja kuten olen jo aiemmin sanonut; "Tuo poni kulkee niin pitkää ennen kuin onnistun pilaamaan sen".

Innokkaasti kohti tulevaisuuden haasteita matkaten,
Henna & Rolle